Luokittelijapäivässä aiheena päihteet ja ikärajat

Keskiviikkona 20.5. noin 70 kuvaohjelmaluokittelijaa kokoontui KAVIn elokuvateatteri Orioniin kuuntelemaan ja keskustelemaan ikärajoista. Vuosittain järjestettävässä luokittelijapäivässä oli tällä kertaa aiheena yksi neljästä ikärajakriteeristä Suomessa: päihteet.

Luokittelijapäivä on koulutetuille kuvaohjelmaluokittelijoille suunnattu keskustelu-, oppimis- ja koulutuspäivä. Aamupäivä oli varattu asiantuntijapuheenvuoroille. Tutkija Pauliina Luopa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta esitteli kouluterveystutkimuksen sekä 5.-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen suunnatun tutkimuksen tuloksia koskien päihteiden käyttöä.

Viidesluokkalaisista 83 % ilmoitti tutkimuksessa, ettei ollut koskaan kokeillut alkoholia, mutta tutkimukseen osallistuneista vanhemmista 99 % uskoi, että lapsensa eivät olleet kokeilleet alkoholia. Koululaisilta oli kysytty myös, tuntevatko he henkilöitä, jotka ovat kokeilleet huumeita, mihin 15 % vastasi myöntävästi. Kolme prosenttia vastasi, että heille oli tarjottu huumeita.

Kouluterveyskysely kerää tietoa kahden vuoden välein 8.–9.-luokkalaisilta sekä lukion ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoilta. Viime vuosien aikana kyselyn tulosten mukaan alkoholin hankkiminen nuorten oman arvion mukaan on vaikeutunut, mikä saattaa johtua mm. päivittäistavarakaupan uudesta ohjeistuksesta liittyen iän tarkistamiseen kassalla.

Tutkimuksesta käy myös ilmi, että raittius nuorten parissa lisääntyy ja viikoittain alkoholia käyttävien osuus vähentyy. Huumeiden käyttö sen sijaan on noussut vuodesta 2006. Myös asenteet marihuanan polttamista kohtaan ovat muuttuneet hyväksyvämmiksi.

Johtava asiantuntija Kim Kannussaari Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä kertoi lisää alkoholin ja huumeiden käytön trendeistä ja nuorten päihteiden käytöstä. Yksi trendeistä on polarisaatio: täysraittiiden määrän kasvaessa toisaalta osalla väestöä käyttömäärät kasvavat – aiemmin suosituista olutmäyräkoirista on siirrytty lavoihin. Alkoholin käyttö myös arkipäiväistyy ja ns. hifistely (esimerkiksi olut- tai viiniharrastuneisuus) on lisääntynyt. Kannabiksella on käytännössä sisämarkkinat, eli Suomessa myynnissä olevat tuotteet on täällä kasvatettuja. Heroiinia ei oikeastaan käytetä; sen on korvannut buprenorfiini-valmisteet (esim. Subutex).

Yleisökeskustelussa pohdittiin sosiaalisen median roolia: toisaalta ajateltiin, että virtuaalinen kanssakäyminen vähentää nuorten tarvetta alkoholinkäyttöön, mutta toisaalta se myös helpottaa tiedonsaantia päihteiden hankkimisesta.

Vielä ennen lounasta päästiin tarkemmin ikärajoihin ja päihteisiin. Ylitarkastaja Maarit Pietinen esitteli lyhyttä selvitystään alkoholin ja muiden päihteiden asemasta ikärajalainsäädännössä eri maissa. Useissa maissa päihteiden käyttöön otetaan kantaa ikärajoissa, mutta esimerkiksi Argentiinassa, Chilessä, Hongkongissa ja Uudessa-Seelannissa sekä Pohjoismaista Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa päihteet eivät vaikuta kuvaohjelmien ikärajoihin.

Kun päihteet ovat ikärajakriteerinä, yleensä otetaan huomioon se, millaisessa valossa päihteiden käyttö esitetään. Myös Suomessa ihannoiden tai ongelmattomana esitetty päihteiden käyttö aiheuttaa korkeamman ikärajan.

Lounaan jälkeen käsiteltiin päihdekriteeriä Suomessa, jossa ikärajat perustuvat lapsille haitalliseen sisältöön, eivät soveliaisuuteen tai ns. hyvään makuun kuten joissain muissa maissa. Puhetta johtivat iltapäivän aikana KAVIn luokittelun erityisasiantuntijat Anne Lind, Hanna Happo ja Teppo Esko. Lind totesi alkuun, että neljästä ikärajakriteeristä päihteet on marginaalisin: viime vuonna rekisteröidyissä luokitteluissa se on ollut määräävässä asemassa ainoa kriteeri 0,89 prosentissa kuvaohjelmia ja 0,27 %:ssa se oli yhtenä kriteerinä jonkin toisen ohella.

Klippiklinikassa katsottiin näytteitä tv-ohjelmista ja elokuvista, joissa on päihteiden käyttöä, ja arvioitiin, mitkä asiat näytteissä vaikuttavat ikärajaan. Keskustelu oli vilkasta ja osoitti, että kohtausten tulkitsemisessa kriteerien näkökulmasta on paljon tulkinnanvaraa. Joitakin ehdotuksia kriteerien tarkentamiseksi myös tuli. Osa näytteistä jakoi luokittelijoiden mielipiteet löyhemmän ja tiukemman ikärajan puolelle.

KAVI myös valvoo luokittelijoiden työtä ja lopuksi todettiin, että tarkastetuista kuvaohjelmista noin puolet säilytti luokittelijan antaman ikärajan. Muissa tapauksissa ikäraja laski tai nousi suurin piirtein yhtä usein, eli noin 25 % tapauksista molempiin suuntiin.

Marjo Pipinen
viestintäassistentti
KAVI

Kuva keskellä: Kotimaisessa elokuvassa päihteillä on ollut usein tärkeä rooli. Kuva Valentin Vaalan elokuvasta Ihmiset suviyössä (1948).

Kuva alla: KAVI uudelleenluokitteli keväällä Jean-Marc Valléen ohjaaman elokuvan Wild – Villi vaellus (2013) ja antoi sille ikärajan 16. Ikärajaan vaikuttivat elokuvan yksityiskohtaiset huumausaineen piikityksiä sisältävät kohtaukset.

KAVIn työntekijät , MEKU