Katse lasten ja nuorten mediankäytössä – Tutkimuksista tukea mediakasvatukseen

­­Eilen keskiviikkona julkaistiin kaksi mediakasvatuksellisesti erittäin kiinnostavaa lasten ja nuorten elämää käsittelevää tutkimusta, Media hanskassa – Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016 ja Solmukohtia – Näkökulmia lasten mediakulttuurien tutkimusmenetelmiin ja mediakasvatukseen. Näistä ensin mainittuun kirjoitin näkökulmatekstin medialukutaidosta ja osallistuin myös julkaisutilaisuudessa järjestettyyn paneelikeskusteluun. Tässä kirjoituksessa kiinnitän huomiota erityisesti vapaa-aikatutkimuksen sisältöihin.

Julkaisutilaisuus aloitettiin katselemalla KAVIn toteuttama Hetkiä netissä -video, jossa kiinnitetään huomiota mobiilien medioiden rooliin ihmisten elämässä. Videossa nuori mies kulkee kadulla ja hän törmää erilaisiin tilanteisiin, joissa medialaitteita käytetään. Mediankäyttö voi näyttäytyä ulkopuolisen silmiin melko yksipuoleisena tai jopa häiritsevänä. Kamera paljastaa katsojalle mitä ruutujen takana tapahtuu. Lasten ja nuorten median käytön kohdalla tutkimus voi toimia samalla tavalla kuin Hetkiä netissä -videon kamera, joka paljastaa ruudun taakse kätkeytyviä moninaisia tapoja hyödyntää mediaa.

Tutkimuksen valossa lasten ja nuorten vapaa-aika näyttäytyy mediankäyttötapojen osalta erittäin moninaiselta. Erilaisia mediavälineitä käytetään monilla tavoin, eri tarkoituksiin ja monista eri syistä. Vaikka mediamaisemaan on tullut uusia laitteita ja sisältöjä, on perinteisillä medioilla edelleen vahva rooli lasten ja nuorten elämässä. Esimerkiksi televisio pitää edelleen pintansa vapaa-ajalla, ainoastaan sen katselun tavat ovat saaneet uusia muotoja.

Mediakasvatus yhteisöllisyyttä ja sananvapautta edistämässä

Tutkimustulokset herättävät pohtimaan median tuomia mahdollisuuksia, joiden hyödyntämistä voidaan tukea mediakasvatuksella.

Media tuo tutkimuksen perusteella ihmisiä yhteen. Esimerkiksi tärkein netinkäytön syy löytyy halusta olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. 72 prosenttia 10–29-vuotiaista pitää yhteydenpitoa ystäviin hyvin tärkeänä asiana mediankäytössä. Joka neljäs samanikäisistä kertoi puolestaan tutustuneensa joihinkin ystävistään ensi kertaa netissä. Mediakasvatuksen avulla voidaan tukea vuorovaikutustaitoja ja näin edistää ihmisten välistä yhteisöllisyyttä.

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan 58 prosenttia 10–29-vuotiaista pitää tiedonsaantia hyvin tärkeänä syynä mediankäytölle. Tämä liittää mediakasvatuksen konkreettisesti myös sananvapauden edistämiseen. Vapauteen kuuluu niin oikeus hankkia ja vastaanottaa tietoa kuin ilmaista oma mielipide. Mitä paremmat mahdollisuudet ihmisillä on päästä käsiksi tietoon ja saada oma äänensä kuuluviin, sitä parempana myös sananvapauden tilannetta voidaan pitää. Median avulla lapset ja nuoret voivat saada aiempaan verrattuna paremmin ajatteluaan esiin, eri kanavissa ja hyödyntäen erilaisia ilmaisukeinoja.

Median mahdollisuuksien hyödyntäminen voi edellyttää monenlaista osaamista, esimerkiksi erilaisia medialukutaitoja. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan yksipuoleisesti mediaa omasta mielestään käyttävistä 35 prosenttia kertoi syyksi osaamisen puutteen. Osaamiseen liittyvien erojen myötä kaikki eivät pysty hyödyntämään mahdollisuuksia samalla tavalla. On tärkeä pohtia, kuinka voimme taata paremmin tasa-arvoiset mahdollisuudet lapsille ja nuorille mediakasvatukseen? Sitä kautta voimme edistää ihmisten nykyajassa ja tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvittavia taitoja ja osaamista.

Tutkimukset mediakasvatuksen suunnittelun työkaluina

Tutkimuksista on konkreettista hyötyä mediakasvatuksen kehittämisessä. Koska mediakasvatuksen kenttä on Suomessa erittäin laaja, myös tutkimusten kohdeyleisöä voidaan pitää moninaisena. Mediakasvatusta suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon kohderyhmän, oli se sitten esimerkiksi lapset ja nuoret, omat kokemusmaailmat. Tästä näkökulmasta tutkimukset antavatkin eväitä toiminnan suunnitteluun muiden muassa niin varhaiskasvatuksessa, kouluissa, nuorisotyössä, kirjastoissa, museoissa ja järjestöissä.

Lauri Palsa
Projektitutkija

Tutkimuksiin pääset tutustumaan oheisista linkeistä:

Jani Merikivi, Sami Myllyniemi & Mikko Salasuo (toim.), Media hanskassa – Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016

Heta Mulari (toim.), Solmukohtia – Näkökulmia lasten mediakulttuurien tutkimusmenetelmiin ja mediakasvatukseen

KAVIn työntekijät , MEKU