Kohti mediakasvatusta ja aktiivista mediankäyttöä Espoon varhaiskasvatuksessa

Viime vuoden elokuussa käyttöönotetussa uudessa Espoon varhaiskasvatus-suunnitelmassa mediakasvatus on saanut oman lukunsa. Mediakasvatusta tarkastellaan lapsen, kasvattajan ja varhaiskasvatusympäristön näkökulmasta.

Varhaiskasvatuksen mediakasvatuksen toteutumista varhaiskasvatusyksikkö arvioi mediakasvatuksen kriteerien avulla. Tässä muutama esimerkki kriteereistä:

• Lapsista ja arjen tilanteista nousevat mediaan liittyvät aloitteet vaikuttavat ryhmän toiminnan suunnitteluun
• Kasvattaja rikastuttaa lapsen käsitystä mediasta yhteiskuntaa ja maailmaa yhdistävänä ilmiönä
• Mediasisällöt ovat monipuolisia, laadukkaita ja niissä on huomioitu tasa-arvoinen ja sukupuolitietoinen näkökulma
• Varhaiskasvatusympäristö on mietitty niin, että lapsella on mahdollisuus välttyä liialliselta mediatulvalta (kuva- ja ääni-impulssit)

Kriteeristö ohjaa varhaiskasvattajia kehittämään mediakasvatusosaamistaan ja varmistaa, että jokainen lapsi pääsee osalliseksi laadukkaasta mediakasvatuksesta. Henkilöstön osaamisen kehittämisen lähtökohtana on ajatus koulutetun henkilöstön hyvän osaamisen välttämättömyydestä sekä ihmisen oppimisen elinikäisyydestä.

Espoossa on useita mediakasvatukseen, opetusteknologiaan, henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyviä pilotointeja esimerkiksi:    

• Wilman mahdollisuudet lapsen esiopetussuunnitelman laatimisessa ja jatkumon rakentamisessa perusopetukseen
• Monikosketusnäytön käyttökokeilut varhaiskasvatuksen uudis- ja peruskorjauskohteissa
• Tablettitietokoneet varhaiskasvatuksen pedagogiikan tukena

Meneillään olevassa ict-hankkeessa Espoon varhaiskasvatuksen yksiköihin hankitaan ryhmäkohtaisia kannettavia tietokoneita henkilöstön käyttöön ja rakennukset varustetaan langattomalla verkolla. Joihinkin päiväkoteihin on luotu ryhmätyötila, jota yksikköesimies pystyy käyttämään johtamisen ja pedagogisen johtamisen välineenä. Työtilaan tallennetaan tiimisopimusten, lukuvuosisuunnitelmien lisäksi esimerkiksi ryhmien varhaiskasvatussuunnitelmat, joita henkilöstön lisäksi pääsee lukemaan yksikköesimies ja alueen konsultoiva erityislastentarhanopettaja.

Päiväkodinjohtajia opastetaan myös sähköisten työkalujen käyttöön ottamisessa. Enää ei ole niin tavatonta, että päiväkodinjohtaja ottaa lync-yhteyden, videopuhelun tai pyytää jakamaan työpöytänsä.

Ilkka Tahvanainen
varhaiskasvatuksen asiantuntija
Espoon kaupunki