Kunnian kantajia ja väkivaltaisia suojelijoita – medialukutaidolla mahdollisuuksia muutokseen?

Ihmisoikeusliitto julkaisi kesäkuussa selvityksen kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta. Kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy Suomessa, mutta siitä on aiemmin tuotettu vain vähän tietoa.

Selvitys pyrkii paitsi ymmärtämään ilmiötä myös tuomaan esille hyviä käytänteitä muista Euroopan maista ja esittämään suosituksia Suomelle. Selvitys sisältää mediakasvatuksen kannalta olennaisia asioita, jotka alan asiantuntijoiden olisi tärkeää huomioida omassa työssään.

Kunniaan liittyvällä väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jolla pyritään suojaamaan tai palauttamaan perheen, suvun tai yhteisön kunniaa tai mainetta. Sen taustalla on erityisesti sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien käyttäytymissääntöjen rikkominen. Selvitys korostaa kunniaa tilannesidonnaisena ja joustavana kokonaisuutena. Ilmiöstä puhuttaessa on siis vältettävä ’kokonaisten kulttuurien’ leimaaminen. Selvityksen julkaisutilaisuudessa nostettiin esiin huoli siitä, että selvitystä voidaan käyttää yksinkertaistamalla rasistisiin tarkoituksiin. Laadukas tieto voi kuitenkin taistella tätä vastaan.

Useimmiten kunniaan liittyvä väkivalta kohdistuu tyttöihin ja nuoriin naisiin, ja se on osa laajempaa sukupuolittunutta väkivaltaa. Se kohdistuu myös poikiin sekä miehiin. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ja vammaiset ovat erityisen haavoittuvissa asemissa. Väkivallalla on monia muotoja, jotka tapahtuvat myös mediavälitteisesti. Yksilöitä voidaan eristää esimerkiksi rajoittamalla tai seuraamalla sosiaalisen median ja puhelimen käyttöä. Sosiaalisen median käyttö voi paljastaa kielletyiksi määriteltyjä asioita tai sopimattomana katsottujen ihmisten kanssa vietettyä aikaa.

Kunniaan liittyvässä väkivallassa miehet nähdään suojelijoina ja naiset kunnian kantajina. Epäasiallisen materiaalin levittämisellä voidaan uhkailla, minkä avulla erityisesti naisia painostetaan avioitumaan tai jatkamaan seurustelua. Veljille taas lähetetään sopimattomia valokuvia sisaristaan, jotta he rajoittaisivat sisartensa käytöstä. Pakotettuja avioliittoja saatetaan solmia Skypen välityksellä, jolloin kunniaan liittyvä väkivalta on ylirajaista ilman fyysistä matkustamista toiseen maahan. Haastatteluissa nousivat esiin myös seuranhakupalvelut, joissa Suomessa asuneet perheet ovat ilmoittaneet naimaikäisistä tyttäristään.

Ratkaisuja medioiden käyttämisestä ja kasvatuksesta?

Mediaa tulee hyödyntää voimavarana väkivaltaan puuttumisessa. Sosiaalisessa mediassa neuvotellaan konflikteista ja niiden ratkaisemisesta. Eri palvelujen avulla voidaan ottaa yhteyttä sellaisiin läheisiin ihmisiin, jotka ymmärtävät tilannetta. Tukholman läänissä kunniaan liittyvän väkivallan vastustamiseksi on perustettu monialaisia palveluita tarjoava resurssikeskus Origo. Sillä on käytössä fyysisten tilojen lisäksi verkkopalvelu, jossa voi kysymyksiä voi esittää anonyymisti.

Koulut ovat avainasemassa lasten ja nuorten omien oikeuksien tiedottamisessa. Selvityksen mukaan nuoret kokivat kunniakäsityksiin liittyvää valvontaa ja kontrollia toisilta nuorilta juuri kouluissa. Koulu ja kasvattajat ovat tällöin tärkeässä roolissa väkivallan tunnistamisessa ja varhaisen vaiheen puuttumisessa. Opettajilla voi olla arvovaltaa vanhempiin nähden, kun koulujärjestelmää ja opettajien näkemyksiä kunnioitetaan.                                                                                                                        

Kunniaan liittyvä väkivalta on erittäin monimutkainen ongelma, jonka ratkaisemiseksi selvityksessä esitetään monia suosituksia. Selvityksessä korostetaan ihmisoikeuskasvatuksen sekä seksuaalioikeuksien ja seksuaalikasvatuksen merkitystä. Mediakasvatuksellisesta näkökulmasta sukupuoleen liittyvien sisältöjen pohtiminen voi tarjota avaimia seksuaalikasvatukseen ja toimia omalta osaltaan kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisemisessä ja puuttumisessa. Aihepiiriä voi käsitellä esimerkiksi viime vuonna julkaistun KAVIn Seksiä mediassa -materiaalin pohjalta.

Laaja-alainen medialukutaidon edistäminen voi kasvattaa lasten ja nuorten omaa kykyä löytää tietoa ilmiön parissa toimivista tahoista sekä tunnistaa mediatekstien erilaisia merkityksiä. Esimerkiksi elokuvia katsottaessa voidaan kiinnittää huomiota niiden tapoihin kuvata miehiä. Esitetäänkö miehet esimerkiksi perheen päinä, joiden velvollisuutena on kostaa perheeseen kohdistuneet uhat väkivallalla? Millä muilla tavoin tilanteet voisivat edetä?

Medialukutaito voi siis kehittää valmiuksia toimia toisin ja vastustaa väkivaltaa edistäviä käsityksiä. Kunniakäsitysten neuvoteltavuus avaa mahdollisuuden toisenlaisiin oikeudenmukaisempiin todellisuuksiin, joita medialukutaidon kriittinen ulottuvuus edistää. Muutos ei ole väistämätöntä, helppoa tai nopeaa. Se on silti mahdollista.

Syksyllä järjestettävä KAVIn Mediakasvatusfoorumi keskittyy muun muassa yhdenvertaisuuteen. Mediakasvatusseura puolestaan pohtii seksuaalikasvatuksen ja mediakasvatuksen yhteyttä lokakuussa järjestettävässä seminaarissa. Ehkäpä tällaiset tilaisuudet omalta osaltaan edistävät mediakasvattajien tietoisuutta kunniaan liittyvästä väkivallasta ja sen monimutkaisesta luonteesta?

Matti Pihlajamaa
siviilipalvelusmies
mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö, KAVI
Kirjoittaja on kasvatustieteen kandidaatti (mediakasvatus) sekä yhteiskunnallisten aineiden opetuksesta kiinnostunut kansainvälisen politiikan maisteriopiskelija.

Ylin kuva: United Nations Photo/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0
 

KAVIn työntekijät , MEKU