Lapsen mediasuhde tapahtuu tänään

Miksi opetat lapsille digitaalisia taitoja? Tätä kysyivät varhaiskasvattajilta norjalaiset tutkijat, jotka esittelivät viime viikolla tuoreita tuloksia loppuvuodesta julkaistavasta raportistaan. Siinäpä kysymys ihan jokaiselle kasvattajalle. Mihin mediataitoja tarvitaan ja miksi?

Lasten elämä on median kyllästämää. Rikkaissa valtioissa ympäri maailman tästä alkaa olla melko yhtenäinen näkemys. Jo vauvaiästä alkaen ruudut ja perinteiset mediat, mediasisällöt ja -hahmot ovat erottamaton osa lapsen arkea valtaosassa perheitä. Media myös näkyy ja kuuluu varhaiskasvatuksessa päivittäin: leikeissä, kaverisuhteissa, konflikteissa, vaatteissa, leluissa, puheissa.

Ja ne tuoreet tulokset digitaitojen opettelusta? Yleisimpänä perusteluna toiminnalle oli vastaajien mukaan se, että lapset tarvitsevat taitoja myöhemmin elämässään. Hyvänä kakkosena se, että haluttiin lisätä lasten kouluvalmiuksia. Lasten, jotka käyttävät digitaalisia medioita tässä ja nyt.

Hyvä medialukutaito -suuntaviivojen yhtenä tavoitteena on, että Suomessa toteutetaan laadukasta lapsi- ja nuorisolähtöistä arjen mediakasvatusta. Tätä tavoitetta tukeviksi keinoiksi mainitaan mm. omaehtoista oppimista tukevan pedagogiikan kehittäminen, lasten erilaisten kohderyhmien huomioiminen ja kohdennetut koulutukset. Yhden keinon ainakin haluaisin vielä lisätä: sen, että kussakin ammattikunnassa huomioitaisiin ja muistettaisiin alan parhaat kasvatukselliset periaatteet. Mitään ammatillisesta ydinarvoista ei tule unohtaa medioiden parissa toimittaessa. Mediakasvatus on kuitenkin ytimeltään kasvatusta.

Lapsilähtöisyys ja lapsuuden kunnioittaminen ovat varhaiskasvatuksen keskeisiä periaatteita. Lapsi ei ole vain tulevaisuuden kehitettävä potentiaali, vaan arvokas omana itsenään. Lapsen kasvatus ei siis saa kohdistua vain tulevaisuuteen. Kasvattajien tuleekin säännöllisesti kysyä itseltään, mitä kasvatettava mediakasvatuksesta saa, omaan elämäänsä ja juuri nyt? Jos hyödyt siintävät vain tulevaisuudessa, toiminnassa on korjattavaa.

Hyvä esimerkki lapsilähtöisestä digitaalisten ja muiden mediataitojen opettelemista löytyy täältä (s.25-26). Päiväkodin Hevisaurus-projektissa ammennettiin lasten kiinnostuksen kohteista, haettiin siinä hetkessä tarpeellista tietoa verkosta sekä dokumentoitiin Saurusarmeijan keikkoja ja niiden valmistelua. Kaikki taidot olivat lapsille hyödyllisiä välittömästi, mutta kantavat myös tulevaisuuteen. Samalla toteutettiin useita varhaiskasvatuksen yleisiä kasvatus- ja sisältötavoitteita.

Lapsi- ja nuorilähtöisen pedagogiikan yksi edellytyksistä onkin ammattitaitoinen kasvatus-, opetus- ja ohjaushenkilöstö. Käytännössä tehtävät toimet ja projektit ovat vaihtelevia ja kumpuavat lasten elämässä ajankohtaisista tarpeista ja kiinnostuksen kohteista. Aikuisilla tulee olla hahmotettuna laajemmat ja pysyvämmät kasvatustavoitteet. Niiden edistämisestä aikuiset vastaavat osana työtään. Kun nämä tavoitteet ovat kyllin kirkkaat, ei mediaympäristön ja -kulttuurin nopea muuttuminen muodostu ylitsepääsemättömäksi haasteeksi. Mediat ja mediasisällöt voivat olla yhteisen oppimisen kohde jokapäiväisessä mediakulttuurin arjessa.

Saara Pääjärvi
Erityisasiantuntija
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tämä blogi on ensimmäinen neljän blogin sarjasta, jossa käsitellään Hyvä medialukutaito -suuntaviivojen tavoitteita. Nämä tavoitteet ovat yhteisen keskustelun aiheena myös lokakuussa järjestettävässä Mediakasvatusfoorumissa. Miten sinun mielestäsi lapsi- ja nuorilähtöisyys suomalaisessa mediakasvatuksessa toteutuu? Mitkä käytännöt edistävät tai estävät sitä toteutumasta?

KAVIn työntekijät , MEKU