Mediakasvatusfoorumi katsoi tulevaan – kriittisyys inspiroi osallistujia

Tiistaina 6.10. Helsingin Ruoholahdessa vietettiin neljättä Mediakasvatusfoorumia. Tapahtuman vahvuutena on eri alojen ihmisten kokoaminen yhteen paikkaan yhteisen asian, mediakasvatuksen, äärelle. Ilmoittautuneita olikin nyt ilahduttavasti noin kolmannes enemmän kuin viime vuonna.

Tilaisuuden avaajaksi saatiin opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurin vastuualueen johtaja Hannu Sulin, joka puheessaan totesi, että medialukutaidosta on tullut kaikkien kansalaisten perustaito yhteiskunnassamme. Medialukutaidon avulla voi oppia muodostamaan hallittavia kokonaisuuksia sirpaleisesta maailmasta.

Sulin johdatteli päivän teemaan eli Hyvä medialukutaito. Suuntaviivat 2013–2016 -linjausten (HMS) tarkasteluun, johon keskityttiin erityisesti iltapäivän työryhmissä ja paneelikeskustelussa. Sulin nosti esiin linjausten valmistelun laaja-alaisuuden: mukana oli noin 40 asiantuntijaa. Mediakasvatusfoorumin laaja-alaisuus tekeekin tilaisuudesta erinomaisen paikan tutkia linjausten sisältöä nyt kun ne ovat olleet muutaman vuoden käytössä.

KAVIn Lauri Palsa ja Saara Pääjärvi kysyivät omassa esityksessään, mitä hyvällä medialukutaidolla tarkoitetaan. Vauhdikkaan Flinga-harjoitteen aikana osallistujat pääsivät arvottamaan mediakasvatuksen tavoitteita enemmän ja vähemmän tärkeiksi. Keskustelu oli vilkasta, yksimielisyyttä ei varmasti syntynyt, ja lopulta suurin osa tavoitteista jäi enemmän tärkeiden puolelle. Laaja-alaisuuden hyödyt tulivat jälleen todistetuksi: kukaan yksittäinen toimija ei pysty tällaista kenttää ottamaan haltuun.

Aamupäivään sisältyi myös neljä esitystä hyvin erilaisista tulokulmista. Mediakasvatuspolitiikasta ja hallinnan käsitteestä väitöskirjaa valmisteleva Tampereen yliopiston Niina Uusitalo puhui koulujen kriittisestä mediakasvatuksesta. Kiinnostusta herätti ajatus kriittisyydestä toimintana: kyseenalaistamisena, analyyttisena asenteena, kansalaisrohkeutena. Konkreettisena esimerkkinä Uusitalo puhui kehoista kriittisyyden välineenä ja mainitsi tässä yhteydessä #kutsumua- sekä #suomisayswelcome-kampanjat.

Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä puhui mediakasvatuksen näkökulmasta valmisteilla olevasta kirjastolain uudistuksesta, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa. Yleisössä kiinnostusta herätti Aaltosen pohdiskelut kirjastotyöntekijöiden ammatti-identiteetistä ja koulutustaustasta. Voisivatko kirjastot tarjota jatkossa vahvemmin mediakasvatuksen opiskelijoille uramahdollisuuksia? ”Kirjastojen henkilöstörakenteen soisi monipuolistuvan”, totesi Aaltonen.

Tutkija Pekka Mertala Oulun yliopistosta otti esille varhaiskasvatuksen haasteet ja mahdollisuudet mediakasvatuksen näkökulmasta. Mertala totesi, että mediakasvatus on juurtunut heikosti varhaiskasvatuksen käytäntöön ja lastentarhanopettajakoulutukseen. Monien työpaineiden keskellä helpolta ratkaisulta voisi tuntua kääntyminen uusien teknologioiden puoleen, mutta tablettien sovellukset eivät hoida mediakasvatusta kasvattajan puolesta sen enempää kuin vanhanaikaiset painokirjaimet tai tietokoneohjelmatkaan. Mertala toivoikin, että varhaiskasvatuksen mediakasvatukseen suhtauduttaisiin kasvatuslähtöisesti, ei teknologiakeskeisesti.

Aamupäivän lopuksi Mikko Salo kertoi isännöimästään faktantarkistussivusto Faktabaarista, jonka käyttäjäkunta on aikuisvoittoista. Sivusto on aktivoitunut vaalien alla ja toimii medialukutaidon sekä faktapohjaisen julkisen keskustelun puolesta. Päivän aikana useasti esiin noussut sana oli kriittisyys, mikä kuvaa myös Faktabaaria, joka vetoaa nimenomaan ihmisten kriittisyyteen, uutisten analyyttiseen tutkimiseen. Faktabaari toimii myös suuren yleisön, asiantuntijoiden ja median yhteisenä kohtauspaikkana. Mediakasvatuksen näkökulmasta mahdollisuutena on yhteistyö opiskelijoiden ja tutkijoiden kanssa.

Lounaalta lähtien hajaannuttiin ryhmiin pohtimaan HMS:n asettamia tavoitteita, joista voi lukea myös KAVIn Lauri Palsan ja Saara Pääjärven pohdiskeluja täältä blogistamme: lapsi- ja nuorilähtöinen arjen mediakasvatus, kestävät rakenteet, toimijoiden profiloituminen ja kumppanuudet sekä Suomi globaalina toimijana. Paljon hyvää palautetta saimme mediakasvatuksen pikadeiteistä, joiden aikana osallistujat saivat valita kiinnostavia keskusteluja kymmenestä eri aiheesta. Twitter myös lauloi moniäänisesti päivän ajan – jatketaan siis keskustelua sielläkin #mediakasvatus-hashtagin alla!

Marjo Pipinen
Viestintäassistentti
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

KAVIn työntekijät , MEKU