Mediakasvatusta kaikille, yhdessä

Medioituminen on tehnyt mediasta tärkeän osa jokaisen ihmisen arkea ja yhteiskuntien toimintaa. Tämä kävi konkreettisesti ilmi heti Citizens of Mediated World -konferenssin aamupäivässä, kun Pohjois- ja Baltian maiden mediakasvatuksesta vastaavat viranomaiset sekä pieni joukko muita alan keskeisiä toimijoita kokoontui Finlandia-talolle keskustelemaan 2.5.2016 medialukutaidon edistämisen ajankohtaisista kysymyksistä.

Jokaisella maalla oli oma pöytänsä, jonka puheenjohtaja oli valinnut käsiteltäväksi yhden mediakasvatuksen keskeisen ongelman, kehittämiskohteen tai onnistumisen omasta maastaan. Muilla tilaisuuden osallistujilla oli mahdollisuus osallistua kolmen eri maan vetämään keskusteluun.

Keskustelujen aiheet vaihtelivat nettikiusaamisen ehkäisystä vanhemmille suunnattuihin kampanjoihin ja nuorisotutkimuksellisista hankkeista valtiolliseen propagandaan. Vaikka aiheet ja esimerkit olivat joka maassa erilaisia – esimerkiksi Venäjän propaganda näyttäytyy baltialaisesta näkökulmasta huomattavasti merkittävämpänä kuin vaikkapa Ruotsissa ja Norjassa – ovat haasteet ja aiheet kuitenkin tuttuja kaikille. Mediakulttuurissa globaaliuden merkitystä havainnollistaa hyvin se, että ei todellakaan ole vaikea löytää yhteistä keskusteltavaa kansainvälisten kollegoiden kanssa.

Vaikka kaikessa kasvatuksessa paikallinen konteksti on tärkeää, tämä pohjoinen ja itäinen nurkkamme Euroopasta jakaa paljon yhteisiä arvoja ja tavoitteita kasvatuksessa. Siksi oli luontevaa kokoontua yhteen nyt, World Press Freedom Day 2016 -konferenssin alla, yhtenä suuremman tapahtuman esikonferensseista. Ovathan lehdistönvapaus ja toisaalta kriittinen medialukutaito keskeisiä kaikissa maissa. Tilaisuus oli myös mainio mahdollisuus kehittää edelleen kansainvälistä yhteistyötä. Viralliselle mediakasvatusyhteistyölle Pohjoismaiden välillä on jo vuosien perinteet, mutta Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä yhteistyö on tuoreempaa, ja aina on mahdollisuus kehittyä. Tällaiselle verkostoitumiselle yhteiset keskustelut ovat äärimmäisen tärkeitä.

Mistä Suomen pöydässä sitten keskusteltiin? Nuorista, 18–29 -vuotiaista aikuisista. Suomalaisessa ja eurooppalaisessa politiikassa medialukutaidot mainitaan kaikille tärkeinä kansalaistaitoina, mutta tästä huolimatta suurin osa hankkeista ja kehittämisestä on suunnattu alaikäisille, opiskelijoille tai heidän ammattikasvattajilleen. Nuoret aikuiset ovat kuitenkin medialukutaidon kannalta todella keskeinen ryhmä, sillä heidän elämässään tapahtuu samanaikaisesti paljon suuria muutoksia. Medioituneessa kulttuurissa esimerkiksi työnhaku, itsenäisten kulutuspäätösten tekeminen, valveutuneet äänestyspäätökset ja sosiaalisessa mediassa välitettävien ideologioiden arvioiminen vaativat medialukutaitoa.

Nuorten aikuisten ryhmä on myös kenties kaikista ikäryhmistä monimuotoisin: siinä, missä osa nuorista on vielä käytännössä lapsia, osalla on omia lapsia. Kun yhä kasvava osa nuorista aikuisista taistelee päästäkseen koulutukseen tai ensimmäiseen työpaikkaansa, osan urakehitys on jo kiivaassa nousukiidossa. Miten siis tavoittaa järkevästi tällainen ryhmä, joka ei ole yhteisen koulutuksen piirissä ja jonka päivittäisen elämän kokemukset poikkeavat radikaalisti toisistaan?

Keskustelujen perusteella yhtä hyvää ratkaisua ei ole. Kuitenkin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla voidaan pyrkiä huomioimaan eri toimenpiteet kattavasti niin, että myös nuorten aikuisten mahdollisuuksia kehittää medialukutaitoaan eri tarkoituksiin tuetaan. Nuoria aikuisia ei tule kohdella vain opiskelijoina, työnhakijoina tai vanhempina, vaan täysivaltaisina kansalaisina, joiden medialukutaito on osa elinikäistä oppimista. Kuten opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen myöhemmin konferenssissa totesi, medialukutaidon edistäminen ei ole vain yksilötason projekti, vaan koko yhteiskuntaa tarvitaan. Kansainvälisen verkostoitumisen sekä osaamisen ja resurssien jakamisen keinoin voimme yhdessä kantaa vastuuta nuorista myös omaa maatamme laajemmin.

Saara Salomaa
Erityisasiantuntija
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Kuvat konferenssista: Endvard Enqvist

KAVIn työntekijät , MEKU