Mediakasvatusta mediakasvattajille – projekteja, ryhmäkokemuksia, toiminnallisuutta!

Millaista osaamista ja millaisia kompetensseja mediakasvattajat tarvitsevat? Millaisilla opinnoilla nämä kompetenssit kehittyvät parhaalla mahdollisella tavalla?

Näistä keskeisistä kysymyksistä lähdimme liikkeelle Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Humak), kun vuonna 2006 käynnistimme Toiminnallisen mediakasvatuksen erikoistumisopintojen suunnittelun. Asetimme alusta alkaen näiden 30 opintopisteen laajuisten opintojen ydinelementiksi tuon toiminnallisuuden. Halusimme suunnitella ja lähteä toteuttamaan opintokokonaisuutta, jossa korostuu aikuisopiskelijoiden mediakasvatuksen käyttövalmiuksien kehittyminen.

Tähän mennessä yhteensä noin 120 aikuisopiskelijaa on osallistunut näihin opintoihin. Kuudessa ryhmässä on ollut laaja kirjo monen alan osaajia, joiden työhön mediakasvatus on liittynyt enemmän tai vähemmän. Suurin ryhmä ovat olleet opettajat (lastentarhanopettajat, luokanopettajan, äidinkielen opettajat, kuvataiteen opettajat). Kahdessa viimeisessä ryhmässä on ollut runsaasti kirjastovirkailijoita. Lisäksi ryhmiä ovat monipuolistaneet mm. nuorisotyöntekijät sekä media- ja viestintäalan ammattilaiset. Monialaisuus ja monialaisten kokemusten jakaminen onkin ollut tärkeä elementti tässä koulutuksessa.

Koulutukseen osallistuneiden tavoitteina ovat korostuneet halu saada ideoita, informaatiota ja teoreettista tietoa mediakasvatuksesta. Intressinä on myös ollut median käyttövalmiuksien kehittäminen eli käytännöllis-teknisen osaamisen lisääminen ja mediakasvatuksen pedagogisen toteuttamisen monipuolistaminen. Tärkeänä motivaatio- ja tavoite-elementtinä opiskelijat ovat tuoneet esille projektioppimisen, verkostoitumisen ja ryhmässä tapahtuvan kokemusten ja osaamisen vaihdon.

Opintojen kesto on ollut 9-10 kuukautta sisältäen kahdeksan viikonloppuisin toteutettua, kahden päivän pituista lähijaksoa.  Opiskelut ovat olleet mahdollisia työn ohessa ja niiden läpäisyaste on ollut korkea. Opintojen sisällössä keskeistä on ollut omalle työpaikalle tehty kehittämisprojekti, jonka sisältö on luonnollisesti vaihdellut opiskelijoiden ammateista, toimenkuvista ja työpaikoista riippuen. Ne ovat sisältäneet pieniä tai suurempia innovaatioita, olemassa olevien käytäntöjen kehittämistä ja niiden terävöittämistä.

Opiskelijoiden palaute on ollut myönteistä ja he ovat kokeneet Humakin tarjoamat mediakasvatuksen opinnot osaamistaan kehittävinä ja monipuolistavina. Nuorisotyöalalla toimineen Inkan mukaan hänen työnsä kannalta olennaisinta on ollut havainto, että mediakasvatus ei ole niin teknologisriippuvaista kuin usein oletetaan. Lisäksi hän toteaa tarkastelleensa opintojen myötä työssään mediakasvatusta selkeämmin mediakriittisyyden ja osallisuuden näkökulmasta, esimerkiksi millaisia mahdollisuuksia nuorilla on ilmaista mielipiteitään ja ajatuksiaan internetin välityksellä.

Kirjastovirkailijana toimiva Pauliina korostaa sitä, että hänen ajattelussaan on tapahtunut selvä muutos siinä, miltä kirjastoalan muuttuminen ja tulevaisuus näyttävät. Mediakasvatusopintojen jälkeen hän näkee itsensä mukana uudistuvassa kirjastotyössä eikä ollenkaan putoamassa kelkasta. Lastentarhanopettaja Riikka painottaa puolestaan sitä, että vertaistuki opintojen aikana oli hänelle kaikkein olennaisin asia, koska oli mielenkiintoista kuulla toisten projekteista ja saada itselle vinkkejä.

Mediakasvattajille tulee mielestäni olla tarjolla erisisältöisiä ja eripituisia koulutuksia. Humanistisen ammattikorkeakoulun tarjoamat erikoistumisopinnot ovat osoittaneet tarpeellisuutensa ja toimivuutensa. Keskeinen menestystekijä on ollut koulutuksen kesto, joka on mahdollistanut osaamisen kehittymisen prosessiluonteen, monipuolistumisen sekä ryhmässä tekemisen ja jakamisen käytännöt. Toinen kiistaton onnistumisen kulmakivi on toiminnallisuuden korostaminen kehittämisprojektin ja mediavälinetaitojen oppimisen muodossa.

Hannu Sirkkilä
YTT, yliopettaja
Mediakasvatusopintojen koordinaattori