Medialukutaitoa maapallon puolesta

Maan päivän kunniaksi KAVIn projektitutkija Lauri Palsa kirjoittaa mediakasvatuksen roolista ympäristöön liittyvässä tiedonvälityksessä.

Tänään vietetään kansainvälistä Maan päivää. Päivästä tekee merkityksellisen New Yorkissa allekirjoitettava ilmastosopimus, joka neuvoteltiin aiemmin Pariisissa. Ympäristöön liittyvät kysymykset ovat olleet muutenkin esillä viime päivinä, sillä viime sunnuntaina 17.4. oli suomalaisten ylikulutuspäivä. Päivä kuvastaa sitä rajaa, jolloin suomalaiset ovat osaltaan kuluttaneet enemmän luonnonvaroja kuin maapallo kykenee tuottamaan uusiutuvia luonnonvaroja koko vuoden aikana.

Ilmastoon ja ympäristöön liittyvät teemat ovat tärkeitä myös mediakasvatuksen kannalta, sillä medialla on iso rooli ympäristöön liittyvässä tiedonvälityksessä. Median avulla saamme tietoa tapahtumista sekä asioista eri puolilta maapalloa. Tätä tietoa voimme suhteuttaa omaan ajatteluumme ja arkikokemukseemme ja näin laajentaa ymmärrystämme siitä, millaisessa maailmassa elämme.

Ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvä uutisointi ja viestintä ei ole kuitenkaan ongelmatonta, sillä aiheista levitetään eri medioissa paljon myös virheellistä tai muuten vääristelevää tietoa. Tähän liittyen on tutkimuksen kentällä on ratkaisuksi ehdotettu medialukutaidon edistämistä. Räikeimmissä tapauksissa medialukutaitoa ei tarvitse välttämättä virittää äärimmilleen mutta joissain tapauksissa oikean tiedon tunnistaminen voi olla vaikeaa.

Isossa-Britanniassa tieteilijät ottivat tällä viikolla kantaa arvostetun The Times -lehden viime aikaiseen uutisointiin ilmastonmuutoksen käsittelyssä. He kiinnittävät huomionsa kahteen artikkeliin, joista toisen otsikossa kiistettiin ilmaston lämpeneminen ja toisessa puolestaan syytettiin tutkijoita ihmisten aiheuttamien päästöjen aiheuttaman uhkan liioittelusta. Tieteilijöiden mukaan lehden ilmastonmuutoksen käsittely on ollut vääristynyttä ja huonolaatuista. Medialukutaitoinen ei voi siis unohtaa kriittistä ajatteluaan vakiintuneempienkaan medioiden kanssa.  

Media- ja mainonnanlukutaito auttaa tunnistamaan ja analyyttisesti tarkastelemaan myös kuluttamiseen kannustavia mediasisältöjä, esimerkiksi mainoksia. Itsenäinen ja kriittinen ajattelu auttaa tekemään kestäviä päätöksiä myös ympäristön kannalta.

Medialukutaito ei kuitenkaan tarkoita pelkkää kriittistä tai analyyttistä suhtautumista mediaan vaan se kattaa myös erilaisia toiminnan tapoja. Medialukutaitoinen osaa etsiä, arvioida ja soveltaa tietoa mediasta mutta hän osaa myös tuoda esiin omaa ajatteluaan median keinoin ja osallistua median kautta keskusteluun muiden ihmisten kanssa. Media tarjoaa paljon mahdollisuuksia myös vaikuttamiseen ja aktiiviseen osallistumiseen.

Ensi syksynä voimaan astuvien uusien opetussuunnitelmien puitteissa medialukutaidon merkitys laajenee eri oppiaineisiin. Monilukutaidon lisäksi medialukutaito liittyy vahvasti myös Osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen laaja-alaiseen osaamiskokonaisuuteen. Tähän liittyen opetussuunnitelmassa todetaan: “Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisen luontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään sen mahdollisuuksia.” Mainonnanlukutaito sisältyy puolestaan Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen kokonaisuuteen. Sen mukaan “Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen, mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseen käyttöön. Perusopetuksen aikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin.”

Mediakasvatus tarjoaa paljon erilaisia keinoja ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen ylikuluttamista vastaan toimimiseen. Hyvää Maan päivää!

Lauri Palsa
Projektitutkija

Ylin kuva: NASA Goddard Space Flight Center

KAVIn työntekijät , MEKU