Päivittelystä päivittämiseen – Tukea digiajan kasvattajalle

Ei ole uutta, että jo pienet lapset ovat ahkeria mediankäyttäjiä. Erona aiempaan on kuitenkin pienten lasten yhä moninaistuva mediankäyttö ja alati uudelleen muotoutuva mediaympäristö. Pienet lapset eivät enää vain seuraa kuvaohjelmia tai pelaa digitaalisia pelejä katse televisiossa. He käyttävät useita eri mediavälineitä ja nettiä, jonka kautta heille mahdollistuu aina uudenlaisia tapoja oppia, viihtyä ja kommunikoida.

Osa vanhemmista ja lasten kanssa toimivista ammattilaisista suhtautuu kielteisesti pienten lasten mediankäyttöön ja pyrkii lähinnä rajoittamaan sitä.  Osa päivittelee, mitä pienten lasten mediankäytölle pitäisi tehdä ja mitä siitä tulisi ylipäänsä ajatella. On myös paljon vanhempia ja lasten kanssa työskenteleviä, joilla on halua ja kiinnostusta ohjata ja tukea lasten mediankäyttöä, mutta mediaympäristön outous saa heidät epävarmaksi kasvatuspyrkimyksissään.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatustilaisuuksista kerättyjen palautteiden mukaan aikuiset toivovat saavansa tietoa siitä, miten ja miksi lapsi käyttää mediaa sekä siitä, mitä lapsi netissä tekee ja mitä hän pelaa. Mitä ja mitä ei, miksi sekä minkä verran on sopivasti, ovatkin olleet MLL:n järjestämien mediakasvatustilaisuuksien kysytyimmät kysymykset vuodesta toiseen. 

Vanhemmille on tuotettava tietoa pienten lasten mediankäytöstä, mutta lisäksi heitä on kannustettava vuoropuheluun oman lapsensa kanssa. Lapset osaavat itse parhaiten kertoa, miksi he pelaavat, mitä he katsovat ja miten he laitteita käyttävät. Avautuminen vuoropuhelulle auttaa vanhempaa ymmärtämään lapsen mediaympäristöä ja tapoja käyttää mediaa ja antaa vanhemmille edelleen perusteita sopivan ajan määrittämisessä.  

Lapsen mediankäytön valvomisessa ja opastamisessa on usein kyse hyvin samankaltaisista käytännön kasvatustoimista kuin pikkulapsiperheiden muussakin arjessa. Kotien mediakasvatuksen ei tule kuitenkaan olla yksinomaan rajoittavaa. Unohtuuko perheen arjessa lapsen mediankäytön ohjaaminen ja tukeminen? Miten kannustaa lasta kriittisyyteen ja osallisuuteen? Miten kasvattaa lapsesta eettisesti toimiva digiajan kansalainen?

Lähtökohtana on, että vanhemmat tuntevat vastuunsa lapsensa mediakasvattajana. Tämä edellyttää, että huomiota kiinnitetään aiempaa enemmän siihen, miten vanhemmat voivat edistää ja tukea lapsen kasvua ja kehitystä mediaympäristössä. Vanhempien on ulotettava mediakasvatus myös digitaalisiin sisältöihin, jotta lapsi oppii vastuullisen, kriittisen ja toiset huomioivan tavan toimia netissä. Lapsen mediankäytön tukeminen edellyttää läsnäoloa, lapseen keskittymistä ja hänen kiinnostuksensa merkitykselliseksi tekemistä.

MLL toteuttaa Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Päivittelystä päivittämiseen – Tukea digiajan kasvattajalle -projektin vahvistaakseen vanhempien ja lasten kanssa toimivien ammattilaisten mediakasvatustietoisuutta ja -valmiuksia. Projektissa korostetaan aikuisen vastuuta mediakasvattajana ja lapsen oikeutta mediakasvatukseen.

Projektissa tuotetaan tietoa lasten kuvaohjelmien katselusta, netinkäytöstä, digitaalisesta pelaamisesta ja älypuhelinten käytöstä. Lisäksi tarjotaan näkemyksiä siitä, miten mediakasvatus nivoutuu lapsiperheen arjessa osaksi kaikkea kasvatusta ja miten lasten kanssa toimivat ammattilaiset voivat tukea perheitä lasten mediankäytön ohjaamisessa. Projektin yhteistyökumppani on Ehyt ry:n Pelit puheeksi – Ammattilaiset lapsiperheiden tukena.

MLL järjestää vuoden 2015 aikana yhteensä 50 maksutonta alueellista vanhempainiltaa ja 28 maksutonta päivähoidon henkilöstölle, luokanopettajille ja oppilashuollon henkilöstölle tarkoitettua mediakasvatustilaisuutta ympäri Suomea. Tilaisuuksista voit kysellä lisää oman alueesi MLL:n piiristä.

Satu Valkonen
Mediakasvatuksen kehittäjä
Mannerheimin Lastensuojeluliitto