Suomi osana kansainvälistä yhteisöä – myös mediakasvatuksessa

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon Suomen roolista kansainvälisessä yhteisössä. Aihetta on hyvä tarkastella myös mediakasvatuksen kontekstissa. Mediakasvatuksella on merkittävä rooli useiden kansainvälisten toimijoiden tavoitteissa, esimerkiksi Unescon toiminnassa sekä Euroopan unionin digitaalisessa agendassa. Hyvä medialukutaito. Suuntaviivat 2013–2016 -asiakirjan tavoitteen mukaan Suomi on aktiivinen globaali toimija. Miten mediakasvatuksen yhteistyötä voitaisiin vahvistaa yli kansallisten rajojen?

Oman toiminnan esiin tuominen

Kansainvälisen toimijuuden edistämistä voi olla muun muassa oman toiminnan näkyväksi tekemistä kansainvälisillä foorumeilla. Suomen toimijuus näkyy esimerkiksi osallistumisena kansainvälisiin tapahtumiin, keskusteluihin tai konferensseille tai niiden järjestämisenä.

Mediakasvatuksen tutkimuskenttä on laajasti kansainvälinen, joten tutkimuksen näkyväksi tekeminen kansainväliselle yleisölle on tärkeää. Kansainväliseen mediakasvatustutkimukseen voi tutustua esimerkiksi Medialiteracy.fi-viitetietokannalla, joka kokoaa yhteen tietoa kansainvälisestä aihetta koskevasta tutkimuksesta.  Suomessa järjestetään myös kansainvälistä mediakasvatuksen koulutusta Lapin ja Tampereen yliopistoissa.

Omaa toimintaa voi tuoda esiin myös esittelemällä Suomessa pinnalla olevia mediakasvatuksen aiheita, näkökulmia ja toimintatapoja. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kääntämällä erilaisia materiaaleja ja jakamalla niitä kansainvälisesti. Internetin ja sosiaalisen median myötä Suomessa tehtyä mediakasvatustoimintaa voi helposti viedä myös ulkomaille.

Oman toiminnan esiin tuominen ei kuitenkaan tarkoita muille yksipuoleisesti esittelemällä tai oman aseman korostamista. Kuuntelemalla ja keskustelemalla eri näkökulmista tai tavoista toimia, voi myös oppia näkemään oman toiminnan eri valossa. Tasa-arvoinen keskustelu antaa mahdollisuuden myös oman toiminnan kehittämiselle.

Kansainvälinen yhteistyö

Tärkeä kysymys pohtia kansainvälisessä yhteistyössä on myös yhteistyökumppanit. Vaikka tavallisimmat yhteistyöalueet Suomelle voisivat löytyä muista pohjoismaista tai länsimaisista kulttuureista, ei tule unohtaa, että aktiivisia toimijoita mediakasvatuksen alalla löytyy ympäri maailma eri maanosista ja kulttuureista.

Samalla tavalla kuin kotimaisessa yhteistyössä, tärkeää on tiedostaa kansainvälisen yhteistyön muotojen moninaisuus. Kansainvälistä yhteistyötä voidaan tehdä eri laajuudella, erilaisissa asioissa ja eri toimijoiden kesken. Yhteistyötahoja voivat esimerkiksi olla muiden maiden viranomaiset, tutkijayhteisöt, yritykset sekä kansalaisjärjestöt. Kansainvälistä yhteistyötä voidaan toisaalta tehdä yksittäisten ihmistenkin toimesta. Erilaiset mediatyökalut ovat mahdollistaneet kansalaisten vuorovaikutuksen kansallisista rajoista huolimatta. Keskustelu ei ole näin sidottua välttämättä tiettyyn paikkaan ja aikaan.

Molemmat edellä esitetyistä näkökulmista kansainväliseen toimujuuteen ovat vahvasti linkittyneet keskenään ja ne tukevat silloin myös toisiaan. On sitä helpompi tehdä ja edistää yhteistyötä, mitä paremmin toimijuus tiedostetaan kansainvälisesti.

Kuten yhteistyöhön ylipäänsä, myös kansainväliseen yhteistyöhön tulee panostaa. Yksi keino tähän on kuulla eri toimijoiden kansainvälisistä kokemuksista, kenen kanssa yhteistyötä on tehdään, kenen kanssa ja millaisin kokemuksin?  Näitä yhteistyön tapoja mietitään huomenna järjestettävässä neljännessä Mediakasvatusfoorumissa.

Lauri Palsa
projektitutkija
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Mediakasvatusfoorumin päättää tänä vuonna paneelikeskustelu, jossa keskustellaan neljästä eri HMS:n tavoitteen mukaisesta teemasta. Foorumin pienryhmätyöskentely on rakennettu myös näiden teemojen mukaisesti. Tavoitteita esittelevä blogisarja päättyy tähän kirjoitukseen.

KAVIn työntekijät , MEKU