Yhdenvertaisuus, Suomen juhlavuosi ja tutkimuksen hyödyntäminen puhuttivat Mediakasvatusfoorumissa

Maailmalla suomalainen mediakasvatuksen kenttä on tunnettu erityisesti monenlaisten eri toimijoiden hedelmällisestä yhteistyöstä. Yksi osoitus yhdessä tekemisen kulttuurista on vuosittainen Mediakasvatusfoorumi, joka kokosi tänäkin vuonna lähes 80 organisaatiosta yli 100 osallistujaa Helsingin Ruoholahteen. Julkaisemme alla tilaisuuden avanneen Jorma Waldénin (OKM) puheen.

KAVI järjesti Mediakasvatusfoorumin keskiviikkona 5.10., ja sen avaajaksi saapui opetus- ja kulttuuriministeriöstä tekijänoikeuden ja audiovisuaalisen kulttuurin vastuualueen johtaja Jorma Waldén. Hänen avauspuheenvuoronsa on luettavissa alla.

Waldén viittasi muun muassa aiemmin syksyllä julkaistuun lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimukseen, josta tarkemmin kertoi tutkija Jani Merikivi puheenvuorossaan. Tutkija Heta Mulari esitteli samassa yhteydessä niin ikään tänä syksynä julkaistua Solmukohtia-tutkimusta lasten mediakulttuurin tutkimisesta. Tutkimuksen hyödyntämistä pohdittiin Demos Helsingin Iina Koskisen työpajassa, joka käsitteli vuorovaikutusta sekä tutkimuksen tekemistä tiedon tuottajien ja hyödyntäjien yhteistyönä.

Monia päivän aikana puhuttanut aihe oli yhdenvertaisuus, josta aamupäivällä alusti Kulttuuria kaikille -palvelun Outi Salonlahti. Hänen esityksestään esimerkiksi koulutusten ja tapahtumien järjestäjät saivat neuvoja moninaisuuden huomioimiseen. Tiedonlähteeksi käy esimerkiksi Esteetön.fi-sivusto. Yhdenvertaisuutta käsitelleitä työryhmiä vetivät Radio Valon, Monimuotoiset perheet ry:n sekä Helmi Filmsin edustajat.

Suomi 100 vuotta -projektia esitteli ohjelmapäällikkö Suvi Innilä, joka kannusti mediakasvatuksen parissa toimivia osallistumaan juhlavuoteen omalla hankkeellaan. Lisätietoa osallistumisesta löytyy tältä sivulta. Työryhmissä juhlavuotta pohdittiin kolmen mediakasvatushankkeen kautta: mukana olivat Meidän juttu -verkkosanomalehti, OmaFilmi!-festivaali sekä Koulujen elokuvaviikko -kampanja.

Mediakasvatusfoorumissa julkaistiin myös Kohti parempaa medialukutaitoa -raportti, joka käsittelee selvitystä kulttuuripoliittisten Hyvä medialukutaito 2013–2016 -suuntaviivojen mukaisesta mediakasvatustyöstä.

Avaussanat: johtaja Jorma Waldén, opetus- ja kulttuuriministeriö

Arvoisat kuulijat,

Minulla on opetus- ja kulttuuriministeriön puolesta ilo ja kunnia avata vuoden 2016 Mediakasvatusfoorumi. On todella hienoa nähdä teitä toimijoita paikalla näin paljon!

Mediakasvatukseen liittyvät asiat siirtyivät viime keväänä kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolla johtamalleni tekijänoikeuden ja audiovisuaalisen kulttuurin vastuualueelle. Henkilökohtaisesti olen erityisen iloinen siitä, että nyt saan ensi kertaa tutustua mediakasvattajien monilukuiseen joukkoon.

Tälle ajalle on tunnusomaista, että koulun aloittavista lapsista yli puolella on älypuhelin ja jopa 93 % yli 10-vuotiaista nuorista sanoo käyttävänsä nettiä päivittäin tai useammin. Internet on todella juurtunut elämäämme, ja käytännössä lähes kaikilla yli 7-vuotiailla on sinne pääsy. Tämä kaikki käy ilmi syyskuussa julkistetusta lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksesta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö oli rahoittamassa. Tutkimusta esitellään myöhemmin tänään. 

Media on tutkimuksen valossa erottamaton osa nuorten arkea ja vapaa-aikaa. Se mahdollistaa aivan uudenlaisen sosiaalisuuden ja verkottuneen toimintaympäristön, pääsyn informaatioon ja kosketuksiin erilaisten viiteryhmien kanssa.  Älypuhelimen ansiosta nuorten maailma avautuu rajattomaksi viimeistään koulunkäyntiä aloitettaessa. Koulutietä ja vaarallisten risteysten ylittämistä on ehkä käyty harjoittelemassa vanhempien kanssa jo etukäteen, mutta opastus tiedon valtatiellä kulkemiseen on ehkä jäänyt kokonaan antamatta.

Tutkimuksen perusteella nuoret käyttävät ja kuluttavat mediaa monipuolisesti ja valtaosa nuorista (81 %) itse arvioi myös käyttävänsä sitä sopivasti. Ainoastaan 17 % koki käyttävänsä mediaa liikaa. Toisin sanoen, lapset ja nuoret kokevat omasta mielestään hallitsevansa median käyttöään. Toisaalta samassa kyselyssä ikätovereiden koettiin käyttävän mediaa aivan liikaa. Tulos on kiinnostava siinäkin mielessä, että julkisuudessa korostuvat lähinnä median käytön negatiiviset vaikutukset nuoriin.

Tosiasia kuitenkin on, että media ja erilaiset mobiilit päätelaitteet ovat tulleet jäädäkseen lasten ja nuorten elämään. Tärkeää olisikin miettiä, miten heitä opetetaan median kanssa elämään ja miten heitä voidaan suojella internetin epäsuotuisia vaikutuksia vastaan.

Tämä jälkimmäinen kysymys on tällä hetkellä erittäin vahvasti agendalla, kun audiovisuaalisia mediapalveluita koskevaa direktiiviä ollaan uudistamassa Euroopan unionissa.

Hyvät kuulijat,

Edellä mainitun AV-direktiiviä koskevan uudistuksen yhtenä päätavoitteena on parantaa kuluttajien ja alaikäisten suojelua.

Komission ehdotuksen mukaan alaikäisten suojelua koskevien normien osalta direktiivissä yhdenmukaistettaisiin perinteistä televisiotoimintaa ja tilausvideopalveluja koskevaa sääntelyä. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelmat, jotka voivat haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä, olisivat jatkossa saatavilla vain sellaisella tavalla, etteivät alaikäiset normaalisti kuule tai näe niitä. Myös sisältöjä koskevien tietojen ja merkintöjen tulee olla riittäviä. Vaatimus koskisi sekä perinteistä televisiotoimintaa että tilausvideopalveluja.

Tämän lisäksi komissio ehdottaa direktiivin soveltamisalan laajentamista siten, että se kattaisi tietyiltä osin sellaiset videonjakoalustat, joilla ei ole toimituksellista vastuuta alustalle tallennetuista sisällöistä, mutta jotka muuten organisoivat kyseisiä sisältöjä eri tavoin. Tällainen on esimerkiksi Youtube. Tältä osin kuluttajien ja alaikäisten suojelua pyritään ehdotuksessa parantamaan.
Jäsenvaltiot velvoitettaisiin jatkossa varmistamaan, että videonjakoalustat ottavat käyttöön – mieluiten yhteissääntelyn keinoin – asianmukaiset toimenpiteet ensinnäkin alaikäisten suojelemiseksi haitalliselta sisällöltä ja toiseksi kaikkien kansalaisten suojelemiseksi yllyttämiseltä väkivaltaan tai vihaan.

Suomi on Brysselissä neuvoston työryhmässä korostanut mediakasvatuksen ja kriittisen medialukutaidon merkitystä alaikäisten suojelussa. Yllätykseksemme, koko medialukutaito-termi ja sitä koskevat kohdat oli jätetty komission ehdotuksesta pois. Iloksemme olemme kuitenkin saaneet tukea monilta jäsenmailta mediakasvatusta korostaville näkemyksillemme. 
Suomi on suhtautunut myös hieman varauksella jäsenmaille kaavailtuun velvollisuuteen ryhtyä valvomaan videonjakoalustojen käytännesääntöjen toimivuutta. Olisikin pohdittava tarkkaan, miten valvonta olisi tarkoituksenmukaisinta järjestää.

Tiivistetysti voidaan todeta, että jäsenmaat ovat samaa mieltä alaikäisten suojelun tarpeesta ja tarpeellisuudesta. Erilaisia näkemyksiä on kuitenkin siitä, millä keinoin sitä parhaiten ja tehokkaimmin toteutetaan.

Hyvät mediakasvatuksen asiantuntijat,

Sananvapaus, pääsy tietoon, tiedon vapaa kulku ja moniarvoinen, riippumaton media ovat toimivan kansalaisyhteiskunnan ja demokratian peruspilareita. 

Mediakasvatus on avainasemassa aktiivisen kansalaisuuden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä – toisin sanoen kansalaisyhteiskunnan idean käytännön toteuttamisessa. 

Erilaisia medioita täynnä olevassa globalisoituneessa maailmassa tarvitaan mediataitoja, jotka mahdollistavat erilaisia tapoja vuorovaikutukseen, oppimiseen ja vaikuttamiseen.

Tämän vuoden Mediakasvatusfoorumin teemana on yhdessä tekeminen. Sille on monessakin mielessä tarvetta. Nyky-yhteiskunnassa tarve mediakasvatukselle ja kriittisen medialukutaidon edistämiselle ei ole vähenemään päin, vaan päinvastoin. Sen ovat viime viikkojen tapahtumat Suomessakin osoittaneet.

Perusopetuksen ja toisen asteen uudet opetussuunnitelmat tulivat voimaan tänä syksynä, ja niiden mukana opetussuunnitelmiin on nyt sisällytetty monilukutaito. Koulussa opetettavat taidot eivät kuitenkaan riitä.  Koulu on yksi tärkeä taitoja ja ymmärtämistä lisäävä foorumi, mutta ei ainoa. 

Hyvän medialukutaidon edistäminen on laajasti erilaisia toimijoita koskettava asia.

Sen vuoksi on tärkeää, että te kaikki olette täällä tänään paikalla.

Hyvät kuulijat,

Kuten Hyvän medialukutaidon suuntaviivat -linjauksista tehdystä selvityksestä käy ilmi, yhdessä tekeminen on suomalaisille mediakasvatustoimijoille tärkeää.  Verkostoituminen ja yhteistyö on aktiivista niin kasvotusten kuin digitaalisessa  ympäristössäkin.

Toimijoita on paljon ja kohderyhmät moninaisia;  verkottumista, tiedottamista, kouluttamista ja kasvatusta tehdään aktiivisesti ympäri Suomea.

Myös me opetus- ja kulttuuriministeriössä olemme vakuuttuneita siitä, että yhdessä tekeminen on paras tapa saada aikaan positiivista muutosta.

Lopuksi haluan lausua kiitokset KAVIn Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikön väelle tämän tilaisuuden järjestämisestä.

Toivotan kaikille paikalla olijoille antoisia keskusteluja sekä iloa uuden oppimisesta ja kokemisesta!

Kuvat: Heidi Savilakso-Saatsi

KAVIn työntekijät , MEKU