Dokumenttielokuvia

Autoillen

Autoillen on moottorikärpäsen sävyttämää nostalgiaa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmista. Se välittää bensan tuoksua ja monitahtisten moottoreiden murinaa Suomen kaduilta ja karuilta teiltä vuosina 1914-1970. Koe kuinka automobiilit ottavat Eläintarhan kurveissa toisistaan mittaa, kuinka Maantie kutsuu (1937) ja kevät polttaa malttamattoman motoristin ihoa. Helsingin Messuhallin Autonäyttely (1952) väläyttää jo sodan jälkeistä kromin kiiltoa idästä ja lännestä. Aimo Jäderholmin Laillista ja laitonta (1954) kertoo kiihtyvän autokaupan pimeästä puolesta. Vetävää voimaa (1955) on varhainen käynnistys vaihtoehtoisen menoveden puolesta. Kamera kurkistaa myös autoistuvaan nuorisokulttuuriin kolmessa valistusfilmissä: Tahtoisin olla kuningatar (1947), Miksi näin? (1958) sekä Ensimmäinen tilipäivä (1964). Muistojen filmipurkeista kelatut mainospalat tuovat valokeilaan autoilun ja nuorison unohdetut mielikuvat, merkit, mallit ja merkitykset.

Jatkosodan katsaukset I & II (8 dvd-levyä)

Jatkosodan katsaukset 1: Hyökkäävät kamerat. Puolustusvoimain uutiskatsaukset jatkosodasta sellaisina kuin aikalaiset ne näkivät. Neljän levyn ja lähes 12 tunnin kokoelma on edustava otos elokuvatusta sodasta. Heinäkuusta 1941 huhtikuuhun 1942 ilmestyneet 41 Puolustusvoimain ensimmäistä katsausta ovat nähtävissä alkuperäisessä muodossaan. Katsaukset kuvaavat mm. etenemisen itään ja esittelevät aseveljeyttä ja armeijan aselajeja kotirintamaa unohtamatta. Tekijöinä rintamalla toimivat tiedotuskomppanioiden, pääkaupunkiseudulla Valtion tiedotuslaitoksen ja Päämajan TK-kuvaajat, joista suurin osa kotimaisen elokuvateollisuuden konkareita. Lisämateriaalit: Sotaa edeltävän ajan Suomi-Filmin uutiskatsaukset ja lähes kaikki jatkosodan ensimmäisen vuoden lyhytelokuvat, harvinaisen SS-filmin taustoittajana professori Ohto Manninen.

Jatkosodan katsaukset 2: Kamerat asemissa. Puolustusvoimain katsaukset 42-88 jatkosodan vuosista 1942-1944. Hyökkäävien kameroiden jälkeen koittaa asemasodan aika. Polttopisteessä mm. Itä-Karjala, Syväri ja Äänisjärvi. Vuonna 1942 Hitler ja Mannerheimin kohtaavat Suomessa ja Berliinissä. Neuvostoliiton suurhyökkäys alkaa 9.6.1944. Aselepo solmitaan. Puolustusvoimain katsaus 84 on jo kuvaus Viipurin evakoista. Jatkosodan elokuvaajiin kuuluivat Yrjö Aaltonen, Heikki Aho, Erik Blomberg, Felix Forsman, Olavi Gunnari, Alvar Hamberg, Eino Heino, Eino Itänen, Eino Kari, Kalevi Lavola, Hannu Leminen, Åke Leppä, Erik Lönnberg, Auvo Mustonen, Eino Mäkinen, Risto Orko, Kalle Peronkoski, Uno Pihlström, Sulo Tammilehto, Teuvo Tulio ja Esko Töyri. Lisämateriaalit: valistus- ja kotirintamafilmit, otteita Finlandia-Katsauksista, ajankohdan harvinaisia värifilmejä. Kieli: suomi. Tekstitys: ruotsi. Dokumenttikooste. Kesto: 1423 min. Kuvasuhde: 4:3. Ääni: mono. Mustavalkoinen. Formaatti: DVD alue 2. Julkaistu: 9/2010.

Mannerheim Suomen marsalkka (Kari Uusitalo, 1968)

Kaikkien aikojen suurimmaksi suomalaiseksi usein äänestetty vapaaherra Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867–1951) toimi puolustusvoimien ylipäällikkönä, valtionhoitajana ja tasavallan kuudentena presidenttinä. Sotamarsalkan arvon hän sai vuonna 1933 ja Suomen Marsalkan arvonimen vuonna 1942. Elokuvaneuvos Kari Uusitalo kokosi vuonna 1968 yhteen käytännössä kaiken mahdollisen saatavilla olevan arkistomateriaalin dokumenttifilmiinsä. Lisämateriaalina dvd:llä on mukana noin tunnin mittainen Veikko Laihasen tuottama ja Kari Uusitalon Laihasen kanssa ohjaama Suomalainen ratsuväki (1963) sekä lyhytelokuva Vihreät sisaret (1967), joka kertoo naisten panoksesta maanpuolustustyössä. Julkaisu 11/2017.

Olympiaelokuvat: Maailmat kohtaavat ja Kultaa ja kunniaa

Olympiaelokuvat 2 sisältää kaksi Olympia-Filmi Oy:n tuottamaa dokumenttielokuvaa Helsingin olympialaisista. Hannu Lemisen koostama Helsingin 1952 kesäolympialaisten suomalainen kisaelokuva on kaksiosainen: Maailmat kohtaavat (1952) kertoo olympiatulen reitistä, avajaisista sekä yleisurheilutapahtumista. Kultaa ja kunniaa (1953) esittelee kisakaupungin tunnelmia, muiden urheilulajien kilpailuja ja päättäjäiset. Leminen palkittiin työstään ylimääräisellä ohjaus-Jussilla.

XV Olympic Games in Helsinki (1952)

TRAILERI

Vuonna 2012 tuli kuluneeksi 60 vuotta Helsingin olympialaisista. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto juhlisti merkkivuotta kahden kisafilmin paketilla. XV Olympic Games in Helsinki (1952) on kisojen kansainvälinen juhlafilmi, jonka ohjasi Hannu Leminen. Muistojen kisakesä (1954) valmistui kisojen jälkeen Olympia-Filmin Holger Harrivirran toimesta. Mukana ovat mm. avajaiset, Paavo Nurmen soihtujuoksu ja Emil Zatopekin legendaarinen maraton. Lisämateriaalit: Valmisteluja Helsingin Olympiakisoja varten (1939), Olympia-katsaus 3 ja Suomen ”futaajien” katkeransuloinen ottelu. Kieli: suomi, englanti. Tekstitys: suomi. Dokumenttikooste. Kesto: 111 min. Kuvasuhde: 4:3. Ääni: mono. Mustavalkoinen. Formaatti: DVD alue 2. Julkaistu: 10/2011.

Rivilotta

Vuonna 1921 Lotta Svärd uudistui ja pesi kasvoiltaan sisällissodan veriset jäljet. Siitä kasvoi luokkarajat ylittävä maanpuolustusjärjestö, joka yhdisti Suomen naiset aseettomaan työhön maataan puolustavien miesten rinnalle. Sen maanlaajuinen verkosto ruokki, valvoi, hoivasi ja kantoi isänmaansa toivot talvi- ja jatkosodan yli. Lotta Svärdin 240 000 lotan kunniakas toiminta päättyi välirauhan myötä 23.11.1944.

Tähän julkaisuun on koottu pääelokuvan Rivilotta (1943) ympärille Lotta Svärd -aiheisia lyhytelokuvia 1920-luvulta aina järjestön lakkauttamiseen saakka. Osa elokuvista on mykkiä. Rivilotta on sota-ajan uudelleen löydetty kuva ja avain sankarillisten naisten työhön. Tämän dokumenttifilmin käsikirjoitusta luonnostelivat itse Mika Waltari ja Lotta Svärdin toimittaja Valma Kivitie. Ohjaaja Turo Kartto sekä kuvaajat Felix Forsman ja Kalle Peronkoski ikuistivat talvella 1941-1942 lottien työmuodot kaikilla sotatoimialueilla.

Sotakuvaaja Reino Tenkasen Lottatyttö (1944) täydensi pääkuvaa katsauksena tyttöosastojen toimiin kotirintamilla. Lottien varhaishistoriaan aukovat lisäksi näkökulmia Suojeluskuntien filmiharvinaisuudet: lottafilmauksen pioneeri Anton Podworsky kuvasi mm. Lottien valistus- ja leiripäivät Tuusulan Päällystökoululla (1927) ja markkinahumuiset Lottapäivät Helsingissä (1931). Ainutlaatuinen DVD on valmistunut Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Lottamuseon yhteistyönä. Sisältää dokumenttielokuvat: Rivilotta (1943), Lottien valistus- ja leiripäiviltä Tuusulan Päällystökoululla (1927), Lottakurssi Ravanissa (1930), Lottapäivät Helsingissä (1931), Lottapäivät Porissa (1935), Suomi-Filmin uutiskuvia 5/40 (1940), Syvärannan lottaopisto (1942) ja Lottatyttö (1944). Kesto: 80 min. DVD-formaatti: DVD5. Kuvasuhde: 4:3. ääni: mono/mykkä. Kieli: suomi, ei tekstitystä.

Rytmiä ja iskelmiä

Rytmi-pojat, Harmony Sisters, Ramblers, Olavi Virta, Harry Bergström, Dallapé, Tapio Rautavaara ja Rytmi-Veikot... Rytmiä ja iskelmiä on sikermä suomalaisen musiikkiviihteen harvinaisuuksia sävelinä ja kuvina. Lisäksi 1930-, 40- ja 50-lukujen ikivihreitä esittelevä DVD tarjoilee välipaloina kotimaisia mainosfilmejä aina 1960-luvun farkkumainoksiin asti.

Ståhlbergista Kekkoseen

Suomi-Filmi Oy:n käsikirjoittaja ja ohjaaja Harry Lewing oli päävastuussa vuosina 1951-1961 valmistuneissa kahdeksassa lyhytelokuvassa, jotka käyvät läpi Suomen presidentit Ståhlbergista Kekkoseen. Vanhimmat kuvat näissä filmeissä ovat vuodelta 1918, jolloin kenraali Mannerheim ratsasti valkoisen sotajoukon päällikkönä voitonparaatissa Helsingissä. Viimeiset mukana olevat otokset on otettu presidentti Kekkosen ensimmäisellä vaalikaudella hieman ennen vuoden 1961 noottikriisiä.

Postuumisti tehdyt elokuvat antavat aikakautensa kuvan presidenteistä ja presidenttiydestä yleensäkin. Kritiikkiä ei haluttu esittää, vaan valtionpäämiehet pyrittiin näkemään mahdollisimman positiivisessa valossa. Viimeisenä mukana oleva elokuva Urho Kekkosesta eroaa monella tapaa muistaa koosteen elokuvista. Se tehtiin istuvasta presidentistä, joka tähtäsi toisella valtakaudelle. Se on myös ainoa, joka tehtiin värillisenä. Elokuvat valmistettiin aikoinaan ns. veronalennuselokuviksi, joita näytettiin ennen varsinaista pääelokuvaa leimaveron alentamiseksi. Myöhemmin osa elokuvista esitettiin vuonna 1960 televisiossa Harry Lewingin uudelleen muokkaamina. Kieli: suomi. Dokumenttikooste. Kesto: 125 min. Kuvasuhde: 4:3. Ääni: mono. Formaatti: DVD5. Julkaistu: 10/2012.

Suomen Suojeluskuntajärjestö

Suojeluskuntajärjestö aloitti oman kuvaustoiminnan 1920-luvulla taltioimalla pääosin paikallisia tapahtumia, sotaharjoituksia ja urheilukilpailuja. Vuonna 1926 valmistui kuvaaja Anton Podrowskyn johdolla koko kansalle suunnattu suurelokuva Suomen Suojeluskuntajärjestö. Mukana myös tunnin kestävä Taistelukoulutus-filmi vuodelta 1925, Suojeluskuntamanööverit ja hyökkäysvaununäytös, 1920-luvun aseteknologian kiehtova ylistys, vuoden 1918 Valkokaartilaisten koulutus, suojeluskuntien esivaiheen varhaisin kuva, sekä Sotaharjoitukset Kannaksella v. 1939, armeijaan sulautuvien suojeluskuntien loppunäytös. Kieli: suomi. Tekstitys: ei tekstitystä. Dokumenttikooste. Kuvasuhde: 4:3. Ääni: mono/mykkä. Formaatti: DVD alue 2. Julkaistu: 12/2010.

Taistelun tie (1940) ja Finnland im Kampf (1940)

Suomi-Filmin pitkä dokumenttielokuva Taistelun tie (1940) kertoo talvisodan tapahtumista. Sen rinnalle dvd-julkaisuun on saatu sveitsiläinen Finnland im Kampf (1940). Mukana on lyhyt vihkonen, joka taustoittaa julkaistavia elokuvia.

Talvisodan katsaukset (2 dvd-levyä)

Syksyllä 1939 Suomi valmistautui järjestämään vuoden 1940 olympialaisia, mutta suursota särki unelman urheilevan nuorison juhlasta. Tiedotusvälineet keskittivät voimavaransa henkisen maanpuolustuksen vahvistamiseen, ja kamerat suunnattiin stadionin sijaan rintamalle. Elokuvien alkukuvina esitetyt talvisodan uutiskatsaukset (10 kpl) ja yhdeksän Suomi-Filmin uutiskuvaa vuodelta 1939 ovat aikalaisten näkemys siitä miten kansa taisteli. Mukana on myös sotilashuumoria, ulkomaisia uutisfilmejä ja nostalgiaa tihkuva Vanha Viipurimme kommenttiraidalla höystettynä. Talvisodan filmit ja faktat valottaa tapahtumien ja elokuvien taustoja asiantuntijoiden sanoin ja sodan autenttisin kuvin. Yli 5 ½ tuntia kansakunnan kohtalon vuosien ainutlaatuista historiaa. Kieli: suomi. Tekstitys: suomi, ruotsi. Dokumenttikooste. Kesto: 347 min. Kuvasuhde: 4:3. Ääni: mono. Mustavalkoinen. Formaatti: DVD alue 2. Julkaistu: 10/2007.