Suomi-Filmin klassikot

Aktivistit (Risto Orko, 1939)

Suursodan riehuessa Euroopassa suomalaiset aktivistit päättävät turvautua Saksan apuun taistelussa Suomen itsenäisyydestä. Ryhmä miehiä lähtee Saksaan koulutukseen, mutta osa jatkaa taistelua Suomessa. Suomalainen luutnantti Yrjö Jakola toimii Helsingin komendantin adjutanttina. Tanssiaisissa hän tutustuu ”sydämeltään aktivistiin” senaattorin tyttäreen Marjaan, joka halveksuu venäläisten kätyrinä toimivaa Jakolaa. Venäläinen santarmieversti Vasiljev kosii Marjaa, joka kuitenkin torjuu hänet. Venäläiset saavat haltuunsa listan aktivisteista. Aktivistien on tehtävä kaikkensa saadakseen listan takaisin. Kaikki osapuolet eivät kuitenkaan ole aivan sitä, miltä he päällisin näyttävät. Aktivistit muistetaan erityisesti Hannu Lemisen lavastuksesta, ranskalaisen Charles Bauerin kuvauksesta sekä Ville Salmisen ja Uuno Laakson vahvoista rooleista venäläisenä santarmieverstinä ja Aktivisti-Villenä. Sodan jälkeen elokuva oli esityskiellossa vuoteen 1986 asti poliittisista syistä. Lisämateriaalit: lyhytelokuva Kevätkatsaus (1939), jossa vieraillaan mm. Aktivistien ensi-illassa sekä rakuunoiden koulutuksesta kertova Lappeenrannassa opitaan ratsastamaan (1939). Draama. Valmistusvuosi: 1939. Kesto: 104 min. Kuvasuhde: 4:3. Mustavalkoinen. Formaatti: DVD Alue 2. Julkaistu: 8/2014.

Gabriel, tule takaisin (Valentin Vaala, 1951)

Mika Waltari oli saanut näytelmäänsä Gabriel, tule takaisin! (1945) innoitukset jatkosodan ajan naistenhuijarista Ruben Oskar Auervaarasta. Vaalan elokuvaversiossa Gabrielin roolissa nähdään Tarmo Manni. Emma Väänänen sai roolistaan Kristiinana naispääosa-Jussin. Elokuva kuvattiin Helsingissä, Porvoossa ja Loviisassa sekä Suomi-Filmin Munkkisaaren studioilla. Lisämateriaaleissa on elokuvan traileri, Harry Lewingin ohjaama Loviisa (1952) sekä Allan Pyykön Vanha ja uusi Porvoo (1956). Julkaistu 09/2017.

Herra ja ylhäisyys (Jorma Nortimo, 1944)

Meksikon Yhdysvaltojen kenraaliluutnantti T.J.A. Heikkilä (Tauno Palo) saa salaisen tehtävän matkustaa Sierranuevan tasavaltaan. Mukaansa hän ottaa adjutanttinsa Silvio Spottornon (Jorma Nortimo) ja intiaanipalvelijansa Tlacan (Oiva Luhtala). Sierranuevan presidentti hallitsee maata kovin ottein. Kapinaliike pyrkii kaatamaan presidentin. T.J.A. Heikkilä seurueineen sekaantuu kapinaliikkeeseen. Seikkailujen keskellä Heikkilä tapaa tumman kaunottaren doña Camillan (Regina Linnanheimo). Kun mukaan heitetään vielä suomalainen Toivo Taavetti Torkka, "juoppo ja juonittelija", on seikkailu valmis alkamaan. Simo Penttilän romaaniin Sierranuevan sulotar (1934) perustuva elokuva kuvattiin pääasiassa Vihdin Nummelassa, minne lavastaja Royn johdolla rakennettiin kokonainen meksikolainen kylä runsaine rekvisiittoineen. Sota-aikana kaikesta oli pulaa, mutta Suomi-Filmin työryhmä onnistui lopulta työssään niin hyvin, että lavastaja Roy (Tapio Vilpponen) sai elokuvasta kaikkien aikojen ensimmäisen lavastus-Jussin. Lisämateriaaleissa nähdään mm. Tauno Palo pelaamassa jalkapalloa näyttelijöiden joukkueessa sotainvalideja vastaan sekä pari vuosikymmentä myöhemmin muistelemassa uraansa. Seikkailu. Valmistusvuosi: 1944. Kesto: 109 min. Kuvasuhde: 4:3. Ääni: mono. Mustavalkoinen. Formaatti: DVD Alue 2. Julkaistu: 12/2014.

Hätävara (Orvo Saarikivi, 1939)

Hätävara (1939) oli Suomi-Filmin neljäs Hilja Valtosen kirjan filmatisointi: kertomus punapäätytöstä Vapusta (Helena Kara) ja hänen vaiheistaan koululaisena, pankkineitinä ja kouluaikaisen "riitakapulansa" Jalin (Kullervo Kalske) rouvana. Se oli myös Suomi-Filmin 20-vuotisjuhlaelokuva. Lisämateriaaleissa nähtävä Mitä on Suomi-Filmi? (1939) kertoo yhtiön siihenastisesta taipaleesta. Elokuvan kuvauksista on mukana Uno Pihlströmin harvinaista filmimateriaalia. Adams-Filmin lyhytelokuvassa Länsi-Uusimaa (1938) esitellään alueen historiallisia matkailukohteita. Julkaistu 1/2017.

Ihmiset suviyössä (Valentin Vaala, 1948)

TRAILERI

F.E. Sillanpään herkkä kuvaus ihmiskohtaloista, joita ympäröi Suomen suviyön salaperäinen taika. Keskikesän ilta ja yö Hämeessä, nuorenparin rakkaus, syntymä ja kuolema. Kaikki tapahtuu yhden
vuorokauden aikana Vaalan palkitussa Sillanpää-filmatisoinnissa. Novellimaisia kertomuksia nitoo yhteen päähenkilöksi nouseva suviyö. Elokuva muistetaan Martti Katajiston vahvasta roolistaan
Nokiana, tukkilaisena joka tappaa humalapäissään miehen. Hänelle se oli ensimmäinen merkittävä filmirooli. Eila Pehkonen ja Matti Oravisto nähdään nuorenaparina ja Emma Väänänen esittää viimeisillään raskaana olevaa emäntää. Ulkokuvaukset tehtiin kesällä 1948 Hauholla ja sisäkuvaukset pääosin Suomi-Filmin Munkkisaaren studioilla. Nuorten näyttelijöiden lisäksi Eino Heinon kameratyö sai kiitosta aikalaiskritiikeissä. Elokuva voitti Elokuva-Aitan ”vuoden paras elokuva” äänestyksen. Lisämateriaalit: Lomapäiviä Tenolla (1948), Olympiamainos (1948), Joulupukin työpaja -traileri sekä kuvia elokuvan filmauksista. Kieli: suomi. Tekstitys: ruotsi, englanti, ranska. Kesto: 1 h 3 min.

Kaikki rakastavat (Valentin Vaala, 1935)

Riemukas kertomus neljän ihmislapsen, Sirkan ja Arvon sekä Kirstin ja insinööri Karman (Ansa Ikonen, Tauno Palo, Birgit Nuotio, Jalmari Rinne) sotkeentuneista rakkausasioista, johon sotkeentumiseen ovat myötäsyyllisinä Sirkan ja Arvon keskenään sotajalalla olevat tiukat ”mammat”. Valentin Vaalan ensimmäinen Suomi-Filmille tekemä ohjaustyö nosti julkisuuteen suomalaisen elokuvan valovoimaisimman valkokangasparin Ansan ja Taunon. Tapahtumapaikkana on kesäinen pensionaatti, jonka omistaa lemmensairas Josefine. Lemmenliekki roihuaa niin kylpylässä kuin aitan kulmallakin – kaikki rakastavat. Lisämateriaalit: Kamerat pyörivät (1935): Valentin Vaala filmaamassa Kaikki rakastavat -elokuvaa Hangossa ja Helsingissä sekä Risto Orko Suomenlahdella ohjaamassa elokuvaa VMV6.
Kun isä tahtoo -traileri (1935). Kieli: suomi. Tekstitys: ruotsi, englanti. Kesto: 1 h 16 min.

Linnaisten vihreä kamari (Valentin Vaala, 1945)

Valentin Vaalan ohjaama historiallinen jännityselokuva Linnaisten vihreä kamari (1945) pohjautuu Zacharias Topeliuksen romaaniin. 1830-luvulle sijoittuvassa tarinassa Linnaisten kartanon valtija, eversti Karl Littow (Paavo Jännes) ja hänen tyttärensä Anna (Regina Linnanheimo) ja Ringa (Kaija Rahola) ovat ylpeitä aatelissukunsa tahrattomasta historiasta. Kartanoon saapuu talvella vierailulle Annaa havitteleva ulkomaalainen kreivi Spiegelberg (Ture Junttu) ja rakennuksen korjauksia suunnitteleva arkkitehti, suvun vähäisempään haaraan kuuluva Kaarle Lithau (Rauli Tuomi). Pian Linnaisten kartanon ja Littow’n suvun vuosisataiset salaisuudet uhkaavat paljastua niin kartanon vieraille kuin isäntäväelle. Julkaistu: 12/2015.

Mannerheim Suomen marsalkka (Kari Uusitalo, 1968)

Kaikkien aikojen suurimmaksi suomalaiseksi usein äänestetty vapaaherra Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867–1951) toimi puolustusvoimien ylipäällikkönä, valtionhoitajana ja tasavallan kuudentena presidenttinä. Sotamarsalkan arvon hän sai vuonna 1933 ja Suomen Marsalkan arvonimen vuonna 1942. Elokuvaneuvos Kari Uusitalo kokosi vuonna 1968 yhteen käytännössä kaiken mahdollisen saatavilla olevan arkistomateriaalin dokumenttifilmiinsä. Lisämateriaalina dvd:llä on mukana noin tunnin mittainen Veikko Laihasen tuottama ja Kari Uusitalon Laihasen kanssa ohjaama Suomalainen ratsuväki (1963) sekä lyhytelokuva Vihreät sisaret (1967), joka kertoo naisten panoksesta maanpuolustustyössä. Julkaisu 11/2017.

Meidän poikamme -kokoelma

Meidän poikamme (1929), Meidän poikamme merellä (1933) ja Meidän poikamme ilmassa – me maassa (1934) on Erkki Karun ohjaama, Suomen puolustusvoimia esittelevä elokuvasarja. Sarjan aloittaneessa mykkädraamassa Meidän poikamme (1929) köyhän torpan poika Matti Korpi (Axel Slangus) ja hänen kotitilansa isännän perillinen Pekka Petlola (Helge Ranin) lähtevät asepalvelukseen Helsinkiin. Mattia jää kaipaamaan hänen mielitiettynsä, lapsuudentoveri Kerttu Koskinen (Birgit Sergelius). Säestyksenä kuullaan alkuperäisnuottien pohjalta Raine Ampujan sovittamaa ja Panssarisoittokunnan esittämää musiikkia vuodelta 2005.

Meidän poikamme merellä (1933) on itsenäinen jatko-osa, joka keskittyy laivaston kertausharjoituksiin. Musikaalinen ylikersantti Pekka Kuusisto (Georg Malmstén) tapaa vanhan ihastuksensa, sairaanhoitajatar Leilan (Kati Aspelin), jota myös lääkäri Väre (Aku Käyhkö) tavoittelee. Pekka lähtee suureen sukellusvenetaisteluharjoitukseen mielitiettynsä ajatuksissaan.

Suomen ilmavoimien toimintaan, väestönsuojeluun ja kaasusodan vaaroihin keskittyvässä elokuvassa Meidän poikamme ilmassa – me maassa (1934) on mukana myös romanttista juonitarinaa kahden nuoren miehen ja heidän ihastustensa kautta kerrottuna. Mukana on myös pitkä jakso, jossa eräs päähenkilöistä kuumehoureissaan kuvittelee sodan syttymisen. Erkki Karun jouduttua syrjään Suomi-Filmistä hän perusti uudeksi tuotantoyhtiökseen Suomen Filmiteollisuuden (SF), jonka ensimmäinen elokuva Meidän poikamme ilmassa – me maassa oli. Julkaistu: 8/2016.

Mieheke (Valentin Vaala, 1948)

Irmeli Venes (Tuulikki Paananen) tarvitsee sihteerin paikan saadakseen pikaisesti aviopuolison. Aviomiestä suostuu esittämään läheisestä ravintolasta löytynyt Irmelille täysin tuntematon Reino Lahtinen (Tauno Palo). Näytellessään Irmelin ”miehekettä” Reino Lahtinen ihastuu Irmeliin ja Irmeli Reinoon. Mukaan sotkeutuu kuitenkin Lahtisen entinen kihlattu laulajatar Virva Suokuma (Regina Linnanheimo), joka palaa ulkomailta Suomeen. Mieheke seurasi tyyliltään Valentin Vaalan edellistä Hilja Valtos -filmatisointia Vaimoketta. Suurimpana erona olivat selvästi aiempaa urbaanimmat puitteet. Molemmissa miespääosaa esitti Tauno Palo, mutta Miehekkeen naispääosassa ensiesiintymisen suomalaisella valkokankaalla tekee Tuulikki Paananen. Lisämateriaalit: Herrain herkku jokamiehen ruuaksi (1936): Ansa Ikonen ja Tauno Majuri Vaalan lyhytelokuvassa markkinoimassa poronlihaa. SOK Kuu-ukko (1935) Hjalmar Löfvingin piirtämä mainosanimaatio. Kieli: suomi. Tekstitys: ruotsi, englanti. Kesto: 1 h 15 min.

Morsian yllättää (Valentin Vaala, 1939)

Valentin Vaalan ohjaama ja yhdessä Tetin (Kersti Bergroth) ja Lea Joutsenon kanssa käsikirjoittama romanttinen komedia Morsian yllättää (1941) alkaa hääpäivän hyörinällä. Tohtori Arijoutsi Roineen (Reino Valkama) tytär Leila (Lea Joutseno) on menossa naimisiin insinööri Lauri Honkatien (Tauno Majuri) kanssa. Ennen vihkimistä Laurin entinen naisystävä Asta Jokimaa (Hanna Taini) ja Leilaan ihastunut runoilija Esko Raide (Olavi Reimas) sotkevat onnellisen hääparin välit pahanpäiväisesti. Suomi-Filmin kielenkääntäjänä toimineelle Lea Joutsenolle rooli oli ensimmäinen pääosa. Elokuva oli myös ensimmäinen Vaalan ja Bergrothin yhteistyö. Myöhemmin kolmikko jatkoi yhteistyötään useassa suositussa komediassa. Harry Bergströmin säveltämä tunnuskappale "Seitsemän tuntia onnehen" oli yksi vuoden 1941 suosikki-iskelmistä. Lisämateriaalina on mukana helsinkiläistä rauhankevättä 1941 esittelevä lyhytelokuva Kevät iskee silmää (1941). Pääelokuva kuvattiin pääosin Hyvinkäällä. Hyvinkään kauppalasta kertova lyhytelokuva Hyvinkää nousee on vuodelta 1953. Komedia. Valmistusvuosi: 1939. Kesto: 66 min. Kuvasuhde: 4:3. Ääni: mono. Mustavalkoinen. Formaatti: DVD Alue 2. Julkaistu: 10/2014.

Neiti Tuittupää (Valentin Vaala, 1943)

Hilja Valtosen Opettajan villikko (1928) romaaniin perustuvassa komediassa seurataan ensin Tipulin (Lea Joutseno) opiskelijaelämää Helsingissä ja myöhemmin hänen uraansa sairaanhoitajana. Vanhaksipiiaksi leimatun Tipulin suosiota kalastelevat sekä sairaalan ylilääkäri että hänen lapsuudenystävänsä viulistina mainetta saavuttanut Erkki Erä. Lisämateriaaleina mukana ovat sota-ajan lihan salakauppaa käsittelevä dramatisoitu Sikamainen juttu, WSOY:n kirjailijoita esittelevä Kirjailijoitamme, jossa esiintyvät mm. Mika Waltari, Toivo Pekkanen, Aale Tynni ja Olavi Paavolainen sekä Filmiväkeä talkootouhuissa. Heinätalkoisiin elokuvassa osallistuivat mm. Lea Joutseno, Hilkka Helinä ja Regina Linnanheimo. Kieli: suomi. Tekstitys: ruotsi, englanti, suomi. Kesto: 1 h 18 min.

Niskavuoren naiset (Valentin Vaala, 1938)

Valentin Vaalan ohjaama draama Niskavuoren naiset (1938) pohjautuu Juhani Tervapään eli kirjailija Hella Wuolijoen samannimiseen näytelmään. 1930-luvun Hämeeseen sijoittuvassa tarinassa vanha emäntä (Olga Tainio) hallitsee Niskavuoren taloa, jonka hoitamiseen nuori isäntä Aarne (Tauno Palo) on turhautunut. Avioliittoonsakin kyllästyneen miehen pään pistää pyörälle kylään saapuva kaunis opettajatar Ilona Ahlgren (Sirkka Sari). Lisämateriaaleissa säilyneet kohtaukset Teuvo Tulion Nuorena nukkunut -elokuvasta (1937). Julkaistu: 12/2015.

Nummisuutarit (Valentin Vaala, 1957)

Martti Kuningas esittää pääosaa Nummisuutarin Eskona Suomi-Filmin ensimmäisessä värielokuvassa. Kanttori Sepeteuksen roolissa nähdään Jalmari Rinne ja Eskon puhemiehenä Mikko Vilkastuksena Helge Herala. Aleksis Kiven näytelmä oli filmatisoitu jo kahdesti aiemminkin, vuoden 1923 mykkäversion ohjasi Erkki Karu ja vuoden 1938 version Wilho Ilmari. Suomi-Filmin kilpailija SF – Suomen Filmiteollisuus oli valmistanut ensimmäisen värielokuvansa Juha vuonna 1956. Suomi-Filmin vastaus oli seuraavana vuonna Nummisuutarit-klassikkofi lmatisointi. Värijärjestelmäksi valittiin venäläinen Sovcolor, joka ei aina taannut täysin luonnollisia värisävyjä. Lopullista työtä vaikeutti vielä kuvausten viivästyminen niin, että syksyn kellastamia lehtiä yritettiin ruiskumaalata vihreiksi. Lisämateriaalit: värillinen lyhytelokuva Turku (1957), Prinsessa Margariini -mainos (1957), näytteitä Nummisuutarien eri versioista sisältävä Kolme Eskoa (2013) sekä elokuvien Nuori mylläri ja Nummisuutarit trailerit. Kieli: suomi. Tekstitys: ruotsi, englanti. Kesto: 1 h 29 min.

Nuori mylläri (Valentin Vaala, 1958)

Hilpeä ja vallaton värielokuva hurmurimylläristä, joka taitavasti kiersi kylän kaunotarten lemmenpaulat ja kilpakosijain konnankoukut. Pääosia esittävät Martti Kuningas ja Teija Sopanen. Maiju Lassilan näytelmään perustuva elokuva oli Vaalan ja Kuninkaan toinen yhteinen elokuva. Se kuvattiin venäläiselle Sovcolor-värifilmille niin kuin vuotta aiemmin filmattu Nummisuutarit. Kuvauspaikka oli pääosin Lopen Pilpalan kylä kesällä 1957. Lisämateriaalit: Tampere - sinisten järvien kaupunki (1958), Sunil merirosvot -mainos (1958) sekä elokuvien Nuori mylläri ja Nummisuutarit trailerit. Kieli: suomi. Tekstitys: ruotsi, englanti. Kesto: 1 h 33 min

Omena putoaa (Valentin Vaala, 1952)

Valentin Vaalan ohjaama ja Mika Waltarin näytelmään perustuva veijarikomedia Omena putoaa kertoo varkaista ja huijareista Helsingin varjoisammalla puolella. Waltari osallistui itse myös elokuvan käsikirjoittamiseen, ja Vaala ja Waltari palkittiin elokuvasta ohjaus- ja käsikirjoitus-Jusseilla. Näyttelijöistä Jussi-palkinnon pokkasivat Tauno Palo, Senni Nieminen ja Pentti Viljanen. Lisämateriaaleissa on elokuvan traileri, Harry Lewingin musiikillinen mainoselokuva Opimme laulun (1954) sekä Holger Harrivirran nukkeanimaatiomainoksia vuosilta 1951–53. Julkaistu 09/2017.

Pohjalaisia (Jalmari Lahdensuo, 1925)

Antti Hanka kiivastuu "häjyjen rakkina" tunnetulle suutarille tämän loukattua Antin morsianta Maijaa. Antti heittää suutarin ikkunasta ulos. Kriivari, vallesmannin kätyri, yllyttää suutaria liioittelemaan vammojaan. Talonpoikia mielellään nöyryyttävä vallesmanni vangitsee Antin. Kylän väki, erityisesti Harrin talon Jussi, pitää vangitsemista epäoikeudenmukaisena. Alahärmässä kuvattu Pohjalaisia perustuu Artturi Järviluoman näytelmään. Hän oli itse mukana kirjoittamassa myös elokuvaversiota. Jalmari Lahdensuo, joka oli aiemmin ohjannut näytelmän teatterissa, ohjasi myös elokuvaversion. Alkuperäisten värimallien mukaan sävytetyn ja restauroidun mykkäelokuvan ääniraidalla kuullaan Kari Mäkirannan orkesterin Suomalaisen elokuvan festivaaleilla 2013 tallennettua musiikkia. Lisämateriaalit: Kuvia Vaasan kaupungista (1925), Nuijamiesten juhlat Ilmajoella (1926) ja valokuvia elokuvan filmauksista. Kieli: suomi/ruotsi (välitekstit). Tekstitys: englanti. Kesto: 1 h 36 min.

Rikas tyttö (Valentin Vaala, 1939)

Anni Hall (Sirkka Sari) on hemmoteltu seurapiirityttö, jonka elämään kuuluu lähinnä ratsastusta ja juhlimista. Eräänä iltana kaikki muuttuu hänen koettuaan "suuren seikkailun" Vinter-nimisen miehen (Olavi Reimas) pelastettaessa hänet humalaisen ahdistelulta. Rikas tyttö aloitti Valentin Vaalan ja elokuvan toista naispääosaa esittävän Lea Joutsenon komediaelokuvien sarjan. Hannes Häyriselle Annin veljen rooli oli ensimmäinen merkittävä elokuvarooli. Myös Olavi Virta nähdään ensimmäistä kertaa valkokankaalla tässä elokuvassa. Pääosan esittäjälle Sirkka Sarille elokuva oli viimeinen. Hän kuoli tapaturmassa Aulangolla elokuvan päätösjuhlassa. Lisämateriaaleina nähdään lyhytelokuva Suomi-Filmi Oy:n toiminnasta, Salon Lindbladin vaatemuotia esittelevä mainos sekä komedia Pelle Petteri. Tämä Aino ja Tatu Pekkarisen käsikirjoittama huvinäytelmä kertoo valelääkäriksi ryhtyvästä kunnanlääkärin pojasta, jota esittää Hannes Häyrinen. Kieli: suomi. Tekstitys: ruotsi, englanti, suomi. Kesto: 1 h 17 min.

Sadan miekan mies (Ilmari Unho, 1951)

Eletään vuotta 1634. Kuningas Kustaa II Aadolf on kuollut, mutta 30-vuotinen sota jatkuu Euroopassa. Kaarnojan kapteeni (Kalervo Nissilä) saapuu Koskelan kartanoon kersantti Hannu Erkinpojan (Uljas Kandolin) kanssa. Miehet joutuvat keskelle salaliittoa, jonka pääpukareina ovat Krister Gyllenskiöld (Ture Junttu) ja jesuiittaisä Morano (Jorma Nortimo). Kristerin serkut Elisabeth (Marja Korhonen) ja Kristiina (Toini Vartiainen) tutustuvat seikkailun temmellyksessä Kaarnojaan ja Hannuun. He liittyvät Kaarnojan puolelle omaa serkkuaan vastaan, Salaliittolaiset tekevät kaikkensa hankkeensa salassa pitämiseksi, mutta "sadan miekan miestä" ei niin vain pysäytetä. Elokuvaa kuvattiin keskiaikaisessa miljöössä Kuitian kartanossa Paraisilla sekä Turussa Luostarinmäellä ja linnan lähistöllä. Lavastuksesta vastasi Roy eli Tapio Vilpponen. Runsaiden miekkailukohtausten takia Suomi-Filmi oli palkannut olympiatasoisen miekkailuvalmentajan opettamaan näyttelijöitä. Lisämateriaalina nähdään Rahan rata, Valentin Vaalan vuonna 1951 ohjaama, valtiovarainministeriön tilaama komediallinen tiedotuselokuva inflaatiosta. Seikkailu. Valmistusvuosi: 1951. Kesto: 76 min. Kuvasuhde: 4:3. Ääni: mono. Mustavalkoinen. Formaatti: DVD Alue 2. Julkaistu: 12/2014.

Sampo (Aleksandr Ptushko, 1959)

TRAILERI

Suomalais-neuvostoliittolainen Sampo oli Mosfilmin ja Suomi-Filmin suurisuuntainen ponnistus Kalevalan saattamiseksi valkokankaalle. Sen valmistuminen kesti yli kaksi vuotta, ja sitä kuvattiin Suomessa mm. Heinolan maakunnassa, Kuusamossa ja Seurasaaren ulkomuseossa sekä Neuvostoliiton Krimillä sekä Laatokan ja Äänisjärven rannoilla. Elokuvan juoneen otettiin vain osia Kalevalasta, lähinnä keskityttiin Sampo-runoihin. Elokuvasta julkaistaan suomeksi jälkiäänitetty stereofoninen Dyaliscope-versio. Stereoäänitystä ei suomalaisissa elokuvissa ollut aiemmin käytetty, eikä se onnistunut aivan täydellisesti. Dyaliscope on anamorfisen laajakangasmenetelmän Cinemascopen ranskalainen versio. Lisämateriaaleina mukana on kooste elokuvan kuvauksista, lyhyt dokumenttielokuva Suomi-Filmi 40 vuotta (1959) sekä aikakauden mainosfilmejä. Bonuksena mukana on muhkea Petteri Tikkasen ja Timo Raidan sarjakuvaliite Sampo-elokuvan fanittamisesta. Kansikuva on Ville Tietäväisen käsialaa. Kieli: suomi. Tekstitys: ruotsi, englanti, venäjä, suomi. Kesto: 1 h 26 min.

Sysmäläinen (Valentin Vaala, 1938)

Reilu, kirpeä ja huiman seikkailukylläinen tarina siitä, miten äkäpussi kesytetään! Jalmari Finnen romaaniin perustuvassa 1600-luvulle sijoittuvassa seikkailuelokuvassa Olavi Reimas esittää kolmikymmenvuotisesta sodasta Suomeen palaavaa Arvidia. Matkalla hän ihastuu Sirkka Sarin esittämään naiseen. Hänet on kuitenkin jo lapsena vihitty tytön kanssa, jota hän ei ole vuosiin edes nähnyt. Arvidin vaimo ja Turussa Arvidin mukaan lyöttäytynyt veijari Kustaa järjestävät Arvidille tämän kotitilallaan Olkkalassa yllätyksen. Lisämateriaalit: Vaalan Kamerat pyörivät (1937): Valentin Vaala kuvaamassa Juurakon Huldaa ja Niskavuoren naisia. Suomen 20.000:s Ford (1937) -mainos. Kieli: suomi. Tekstitys: ruotsi, englanti. Kesto: 1 h 3 min.

Tositarkoituksella (Valentin Vaala, 1943)

Valentin Vaalan ohjaama romanttinen komedia Tositarkoituksella (1943) perustuu Tetin (Kersti Bergroth), Lea Joutsenon ja Valentin Vaalan käsikirjoitukseen. Jatkosodan aikaan sijoittuvassa tarinassa helsinkiläinen ministerin tytär Anja Leiste (Lea Joutseno) haluaa valloittaa agronomi Ilmari Arotien (Olavi Reimas). Miehen naisihanne on rivakka uurastaja, jollaiseksi seurapiirineiti päättää muuttua. Anja ilmoittautuu vapaaehtoiseen työpalveluun ja pääsee keittiöapulaiseksi Raudanhovin kartanoon. Hän ei osaa yhtään mitään, mutta vähitellen hurmaa kaikki iloisella luonteellaan. Lisämateriaali: Savonlinnasta Kuopioon tehtävästä laivamatkasta kertova Pyhän Olavin linnasta kalakukkojen kaupunkiin (1943), Harry Bergströmin musiikkia sisältävä 3 pientä sävelmää (1941) sekä kuvia elokuvan kuvauksista. Komedia. Valmistusvuosi: 1943. Kesto: 71 min. Kuvasuhde: 4:3. Ääni: mono. Mustavalkoinen. Formaatti: DVD Alue 2. Julkaistu: 11/2014.

Tottisalmen perillinen (Orvo Saarikivi, 1940)

"Vauhtia – jännitystä – seikkailuja! Anni Swanin kuuluisa nuorisoromaani loistavana elokuvana!" Näin vauhdikkaasti mainostettiin heti talvisodan jälkeen ensi-iltansa saanutta Suomi-Filmin koko perheen elokuvaa Tottisalmen perillinen (1940). Tottisalmen kartanon isäntä paroni von Sumers (Paavo Jännes) lähettää ilkeän tyttärenpoikansa Klausin (Kalevi Koski) oppimaan käytöstapoja pappilaan, missä pojalla on samanikäistä seuraa.

Alkuperäinen romaani sijoittuu lähinnä 1840-luvulle ja tarinan kaari kestää noin 10 vuotta. Elokuvassa tapahtumat on siirretty 1920–30-luvuille ja yhteen kesään. Elokuvassa Tottisalmen kartanona toimii Suitian kartano Siuntiossa. Lisämateriaaleina on lyhytelokuva Naurava kevät – lasten lumiparaati (1941), kirjailija-aviopari Otto Mannisen ja Anni Swanin henkilökuva vuodelta 1933 sekä uutisfilmin katkelma Anni Swanin muistomitalin julkistamisesta (1961). Julkaistu 1/2017.

Vihreä kulta (Valentin Vaala, 1939)

Juhani Tervapään eli Hella Wuolijoen näytelmään perustuva Vihreä kulta (1939) oli Vaalan kolmas Wuolijoki-filmatisointi. Vuonna 1937 oli valmistunut Juurakon Hulda ja vuotta myöhemmin Niskavuoren naiset. Ulkokuvaukset jouduttiin uusimaan talvella 1939 Kittilässä, koska edellisenä talvena kuvatut filmit tuhoutuivat laboratoriossa. Epäonni jatkui ensi-iltakierroksella: sota oli syttynyt Euroopassa, ja Suomessakin aloitettiin ylimääräiset harjoitukset samaan aikaan kun elokuva tuotiin teattereihin. Vuorineuvos Bergmanin vaimo Kristine (Hanna Taini) saa matkalle pohjoisen metsiin oppaakseen itsepäisen ylimetsänhoitaja Suontaan (Olavi Reimas). Suontaa suhtautuu aluksi epäilevästi Kristineen, mutta vähitellen heidän suhteensa lämpenee. Molemmat ovat tahoillaan naimisissa, mikä estää suhteen syvenemisen talvisen matkan aikana. Myöhemmin tilanne on kuitenkin toinen. Lisämateriaalit: Valentin Vaalan lyhytelokuva Herää Helsinki! (1939), Tukinkuljetusta autolla Pohjois-Suomessa (1939) sekä mainos Uuden Suomen Matti (1939). Valmistusvuosi: 1939. Kesto: 82 min. Kuvasuhde: 4:3. Ääni: mono. Mustavalkoinen. Formaatti: DVD Alue 2. Julkaistu: 8/2014.

VMV 6 (Risto Orko, 1936)

Risto Orkon ohjaama VMV 6 perustuu Mika Waltarin käsikirjoitukseen. Tarina sijoittuu 1930-luvun puoliväliin. Kieltolaki on kumottu vuonna 1932, mutta pirtun salakuljetus jatkuu Suomenlahdella. Merivartiosto pyrkii estämään salakuljetuksen uusilla VMV-veneillään. Pääosissa nähdään Regina Linnanheimo, Joel Rinne ja Uuno Laakso. Elokuva oli nuoren Erik Blombergin ensimmäinen kuvaustyö. Hänen kameransa vangitsi meren tyrskyjä mm. Merivartioston esittelyelokuva Uudet v.m.v. veneet (1935) sekä kuvia elokuvan filmauksista. Jännityselokuva. Valmistusvuosi: 1936. Kesto: 106 min. Kuvasuhde: 4:3. Mustavalkoinen. Formaatti: DVD Alue 2. Julkaistu: 8/2014.